Kauppaketjut: Hankintasopimukset ja valikoimittain tehdyt kilpailutukset tuovat vakautta ja tehokkuutta koko ruokajärjestelmälle – rytmiä voidaan tarvittaessa säätää

Tuoteryhmien sopimuskaudet ja valikoimajaksot ovat koko ruokajärjestelmälle hyvä keksintö, arvioivat kauppaketjut.

"Sillä luodaan ennustettavuutta ja vakautta ja sitä kautta tehokkuutta. Onko joissain tuotteissa järkevää muuttaa (kilpailutuksen) rytmiä – siihen keskusteluun olemme valmiita."

S-ryhmän kenttäjohtaja Arttu Laine vertaa Suomea Viroon, josta hänellä on työkokemusta parin vuosikymmenen takaa. Siellä toiminta oli hyvin lyhytjänteistä.

Valtaosa S-ryhmän toimitussopimuksista on tehty teollisuuden kanssa, suoria tuottajasopimuksia on vähemmän. Marraskuussa alkaa esimerkiksi perunoiden ja juuresten varastokausi, ja hintakeskustelut alkavat jälleen. Sopimuskausia kaupalla on tuoteryhmistä riippuen päivistä viikkoihin ja kuukausiin riippuen, pisimmät lähemmäs vuoden. Lyhimmät hankinta- ja hinnoittelujaksot ovat kausituotteissa kuten kurkuissa ja tomaateissa.

MTK on kritisoinut kaupan kilpailutuksia tuottajien kanssa ja liian pitkiksi koettuja sopimusjaksotuksia. Esimerkiksi S-ryhmä kilpailutti tulevan varastokauden juuresten ja perunoiden hankinnan jo alkuvuodesta, kun sadosta oli vain arvioita. Perunasato jäi normaalista, mutta tuottajan saama hinta putosi syksyllä.

Etujärjestö on esittänyt pitkän aikavälin korjaavana toimenpiteenä tuottajien kannattavuuskriisiin ja maataloustuotteiden hinnoitteluun kilpailutuksissa elintarvikemarkkinalain muuttamista: päivittäistavarakaupan hinnoittelujakson enimmäisajaksi säädetään maataloustuotteille kaksi kuukautta.

Lisäksi kilpailuttaminen saisi tapahtua aikaisintaan kaksi kuukautta ennen hinnoittelujakson alkamista.

Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli kiisti K-ryhmällä olevan pitkiä sopimusjaksoja. K-ryhmässä kaupan ja maataloustuottajien välisiä suoria sopimuksia on vähän, vain 1,5 prosenttia kaikista sopimuksista.

Kumppanina on tavallisesti teollisuus. Sopimuksissa teollisuuden kanssa jaksot ovat lyhyitä, tuoretuotteissa 2–4 kuukautta, hedelmissä ja vihanneksissa lyhyempiäkin rytmejä.

Akselin mukaan ilman sopimusjaksoja teollisuudenkin olisi vaikea suunnitella toimintaansa.

Sopimusjaksojen pituudesta ja mahdollisuudesta saada niihin lisää joustoa käytiin monipuolinen keskustelu:

"Toimijoilla on tässä erilaisia käytäntöjä. Lidlissä meillä ei ole näitä kriittiseen keskusteluun nousseita valikoimajaksoja käytössä, vaan teemme sopimuksia eri pituuksilla ja jaksoilla riippuen, minkä kategorian tuotteesta on kyse. Tämä toimintatapa on osoittautunut toimivaksi, ja olemme saaneet siitä hyvää palautetta myös tavarantoimittajiltamme", kommentoi perjantain antia Lidl Suomen toimitusjohtaja Nicholas Pennanen.

Lue aiheesta lisää: Kauppa käytti mahdollisuuden iskeä ruokaverojen alentamiseksi

MTK esittää kaupan kilpailutuksiin elintarvikemarkkinalain muutosta

S-ryhmän päätös viimeinen naula arkkuun: Tuotantoeläinten hyvinvoinnin uranuurtaja Ollikkalan sikatila lopettaa toimintansa