OULU (MT)
Kainuussa ei käytetä kestävän metsätalouden rahoitusta (kemera) peltojen metsittämiseen. Kainuun metsäkeskuksen aluejohtaja Jyrki Haataja sanoo, että niukat varat halutaan käyttää tehokkaasti.
”Meillä on alueellinen neuvottelukunta, joka tekee esitykset kemeran jaosta. Siellä peltojen tuki ei ole saanut kannatusta.”
Kainuun metsänomistajista ainakin osa haluaisi kemeratukia myös peltojen metsitykseen. Metsänhoitoyhdistys Kainuun varapuheenjohtaja Arto Appelgren sanoo, että monet vajaakäytössä olevat palstat saataisiin tuottaviksi tuen avulla.
Kyseessä eivät ole suuret rahat. Puhutaan Appelgrenin arvion mukaan muutamista kymmenistä tuhansista euroista, mutta niillä saataisiin metsää sadoille hehtaareille.
Kemerarahaa käytettiin Kainuussa viime vuonna aika tarkasti neljä miljoonaa euroa. Se riitti noin 1 800 kohteen rahoittamiseen.
Metsitystä halutaan pääasiassa pienehköille tai syrjäisille peltolohkoille, jotka eivät enää sovi entiseen käyttöönsä. Metsityksen vaihtoehto niillä on pusikoituminen. Siitä taas seuraa muun muassa myyräkannan kasvu.
Appelgren myöntää, että pellon metsitys vaatii hyvän seurannan taimien istuttamisen jälkeen.
Peltomaiden taimikoita pitää auttaa kasvuun heinäämällä taimikot pari kertaa kesässä. Työ on toistettava useana vuonna ennen kuin taimet ovat kyllin suuria kamppailemaan elintilastaan itse.
”Työtä se teettää mutta palkitsee tekijänsä. Metsän kasvatus on sijoitus tulevaan.”
Peltomaita on metsitetty pääasiassa kuuselle.
Toinen vaihtoehto olisi koivu, mutta sitä kartetaan hirviongelmien vuoksi.
Haatajan mukaan kemerakohteita ei olla lisäämässä. Päinvastoin. Kun laki muuttuu, rahoitettavien kohteiden kirjo pienenee entisestään.
”Luultavasti sieltä poistuu sellaisia kohteita kuin uudistusojitus. Vielä tänä vuonna niitä rahoitetaan mutta ei enää ensi vuonna.
Viime vuoden lopulla meillä näytti olevan rahaa enemmän kuin käytetään, ja silloin tämä peltojen metsitys tuli esille. Raha kuitenkin käytettiin muihin kohteisiin.”
JOUKO RÖNKKÖ