Aluevaltuustojen ryhmäraha nielee jopa 8,3 miljoonaa euroa

Aluevaltuustojen kokoontuessa ensimmäistä kertaa maaliskuun alussa niiden ensimmäisiä tehtäviä on päättää valtuutettujen palkkioista.

Koottua tietoa siitä, millaiseksi palkkiot muotoutuvat, ei vielä ole. Jotain osviittaa jo tehdyistä päätöksistä kuitenkin jo eri alueilta saa.

Esimerkiksi Pirkanmaalla kokouspalkkioihin ja muihin kokouskuluihin on budjetoitu 1 544 000 euroa, Ilta-Sanomat kirjoittaa.

Etelä-Karjalassa on esitetty, että valtuuston ja hallituksen jäsenen kokouspalkkio olisi 100 euroa ja lautakunnissa 65 euroa.

Puheenjohtajien korotettu palkkio olisi 160 euroa.

Erot alueiden välillä ovat suuria ja jokainen tekee omat päätöksensä.

Miljoonapotiksi puolueille on tulossa valtuustoryhmien toimintaan tarkoitettu ryhmäraha. Siitäkin jokainen alue päättää erikseen. MT kertoi ryhmärahasta jo syyskuussa.

Ryhmärahaksi näyttää muodostuvan 5 000–6 000 euroa vuodessa valtuutettua kohti. Esimerkiksi Pirkanmaalla on jo budjetoitu 6 000 euron mukaan. Kokonaissumma on 474 000 euroa.

Kun summaan lisätään kokouspalkkiot ja muut kulut, ovat aluevaltuuston kulut yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Pirkanmaalla on 79 aluevaltuutettua.

Ryhmäraha on olemassa jo kuntien valtuustoille. Se on kuitenkin merkittävästi pienempi. Joensuussa valtuustoraha on noin 500 euroa, Tampereella 2 000 euroa valtuutettua kohden. Monessa pienessä kunnassa sitä ei ole lainkaan.

Etelä-Pohjanmaalla on päätetty, että vuodelta 2022 ei ryhmärahaa nosteta.

Maan hallitus esitti 3. helmikuuta 5,7 miljoonan euron lisämäärärahaa valtuustoryhmien tukemiseen vuoden 2022 lisäbudjettiin.

Valtuutettuja on yhteensä 1 379. Ryhmärahan kokonaissumma 6 000 euron tuella olisi lähes 8,3 miljoonaa vuodessa.

Koko aluevaltuuston toiminta rahoitetaan yhdestä valtion antamasta avustuksesta. Valtuusto päättää, miten raha jaetaan, mutta lisää sitä ei tule.

Siksi hallintoon käytettävä raha on pois muusta toiminnasta.

Useassa maakunnassa pohditaan, onko aluehallituksen puheenjohtajan pesti niin työläs, että sen olisi oltava täysipäiväinen tehtävä.

Varsinais-Suomessa on päätetty, että näin on. Aluehallituksen puheenjohtajan palkka on Turun Sanomien mukaan selvästi pienempi kuin Turun pormestarin 12 500 euron palkka.

Samoin Kainuussa tehtävä on kuukausipalkkainen. Palkasta ei ole päätöstä.

Vertailun vuoksi isoissa kaupungeissa kaupunginhallituksen puheenjohtajan palkka on tavallisesti reilu 5 000 euroa kuussa.

Etelä-Karjalassa puheenjohtajien tehtävät eivät ole täysipäiväisiä.

”Valtuuston puheenjohtajan palkkio on 3 000 euroa ja hallituksen puheenjohtajan 3 400 euroa vuodessa. Se kattaa kaikki luottamustehtävien ulkopuolella tehdyt työt”, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Merja Tepponen sanoo.

Etelä-Karjalassa yhdeksän kunnan yhteinen Eksote on jo hoitanut sosiaali- ja terveyspalveluja, joten siellä on kertynyt kokemusta hyvinvointialuetyön vaatimuksista.

Toistaiseksi kaikki päätökset ovat alustavia valtuustossa olevien puolueiden kesken.

Alueilla on tehty poliittista työtä korkeimpien luottamustehtävien jakamiseksi. Monella alueella valtuutettujen perehdyttäminen on käynnissä.

Valtuustot saavat heti eteensä päätökset tämän vuoden budjetista, mutta huomio alkaa nopeasti kiinnittyä vuoden 2023 budjettiin.

Se on paljon vaativampi työ, sillä hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alussa ja budjetin pitää käsittää kaikki toiminnan eri osa-alueet.

Budjettityötä tekemään alueiden on nopeasti palkattava keskeiset johtajat. Ainakin tarvitaan sosiaali- ja terveystoimen ja pelastuksen sekä tärkeimpien tukipalvelujen johtajat.

Lue myös:

Ikuinen rahasyöppö häipyy – kuntien sote-lautakunnat käyvät tarpeettomiksi vuoden 2023 alussa: "Suurin osa kunnista hankkiutuu mielellään eroon sotesta"

Aluevaltuustojen ei pidä riidellä, vaan lyödä päätöksiä pöytään – aikataulu painaa ja osa alueista on jäämässä toimeenpanossa jälkeen

Puolueille tulossa uusi miljoonaluokan rahantekokone – valtion tuki aluevaaliedustajaa kohden jopa 5000 euroa vuodessa