Sähkön hinta on nyt pienimmillään keskellä päivää ‒ tässä syy

Kesällä pörssisähkö on toisinaan päivällä yötäkin halvempaa. Muutoksen taustalla on nopeasti kasvanut aurinkoenergian määrä.

”Parhaina päivinä Suomen aurinkovoiman huipputuotanto vastaa melkeinpä Olkiluoto 3 -ydinreaktorin tehoa”, kertoo kantaverkkoyhtiö Fingridin yhteiskuntasuhteiden ja viestinnän päällikkö Mikko Heikkilä.

Koko maan aurinkosähkökapasiteetti on nyt noin 2 000 megawattia. Fingridin oman ennusteen mukaan luku vähintään kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä.

Alle puolet Suomen aurinkoenergiasta tuotetaan isoissa voimaloissa. Määrä kuitenkin kasvaa lähitulevaisuudessa. Kuva: Timo Villanen

Verkkoon virtaa edullista kesäsähköä myös ulkomailta.

”Sähköverkossamme on vahvat yhteydet Ruotsiin ja Baltiaan sekä edelleen Keski-Eurooppaan asti. Siellä tuotettu aurinkosähkö näkyy myös Suomen hinnoissa.”

Heikkilän mukaan sama kehitys on nähty aiemmin esimerkiksi Saksassa ja Kaliforniassa.

Aurinkovoiman nopeaa kasvua on siivittänyt erityisesti teknologian hinnan lasku. Vaikka julkisuudessa korostuvat usein suuret aurinkovoimapuistot, suurin osa Suomen aurinkovoimasta sijaitsee rakennusten katoilla.

Nykyisestä noin 2 000 megawatin kapasiteetista noin 1 200 megawattia on asennettu kotitalouksiin, maatiloille, kauppojen katoille ja muihin kiinteistöihin. Suurten aurinkovoimapuistojen osuus kuitenkin kasvaa lähitulevaisuudessa.

Sisätilojen viilennys on merkittävästi pienempi sähkönkuluttaja kuin talviaikainen lämmitys. Kuva: Jarkko Sirkiä

Aurinkovoiman kasvun taustalla on myös arvio yhteiskunnan sähkönkulutuksen voimakkaasta lisääntymisestä. Fingrid ennustaa sähkönkulutuksen jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä. Lähivuosina kasvua tuovat erityisesti datakeskukset ja kaukolämmön sähköistyminen.

Sisätilojen viilentäminen kesällä syö jonkin verran sähköä, mutta ei merkittävästi.

Kun ulkolämpötila ylittää pitkäkestoisesti noin 20 asteen tason, sähkönkulutus kasvaa noin 50 megawattia lämpöastetta kohden. Vaikutus on huomattavasti pienempi kuin talvella, jolloin yksi pakkasaste lisää sähkönkulutusta noin 150 megawattia.

”Rakennusten viilentäminen kesällä ei ole Suomen mittakaavassa merkittävä sähkönkuluttaja – ilmastonmuutoksesta huolimatta. Kuumimmilla helteillä jäähdytyskulutus nousee muutamiin satoihin megawatteihin.”

Kylminä ja tyyninä talvipäivinä Suomi tarvitsee edelleen merkittävästi tuontisähköä. Kuva: Timo Heikkala

Kantaverkossa on viime vuosina nähty myös tilanteita, joissa järjestelmän säätökyvystä on ollut niukkuutta lämpimäänkin vuodenaikaan.

Taustalla voivat olla esimerkiksi voimalaitosviat, siirtoyhteyksien häiriöt tai tuulivoimatuotannon ennustevirheet.

”Jos ennusteessa odotettu tuulinen sää viivästyy, puuttuva sähkö täytyy löytää nopeasti muista lähteistä”, Heikkilä toteaa.

Syksyn tullen säätövaraa on hieman enemmän, kun esimerkiksi kaupunkien kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset käynnistyvät.

Vasta talven pakkasilla järjestelmän joustovaraa koetellaan eniten. Heikkilän arvion mukaan tuleva talvi muistuttaa pitkälti edellistä.

”Kun tulee erittäin kylmä sää ja siihen yhdistyy vähätuulisuus, järjestelmän marginaalit ovat todella pienet. Kylminä ja tyyninä talvipäivinä Suomi tarvitsee edelleen merkittävästi tuontisähköä. Kotimaista säävarmaa säätövoimaa tarvittaisiin ripeästi lisää.”