Energiayhtiö Pohjolan Voima on valmis osallistumaan vaelluskalojen palauttamiseen aiempaa suuremmalla panoksella, sanoo PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen.
Pietisen mukaan hankkeisiin pitää löytää sopivat yhteistyötahot ja keinovalikoiman pitää olla monipuolinen.
”Kalatiet ovat vain yksi keino. Lisäksi tarvitaan ylisiirtoja ja tuki-istutuksia. Sapluuna pitää selvittää tutkimuksilla jokikohtaisesti.”
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi pari viikkoa sitten haluavansa voimayhtiöt rakentamaan kalateitä isoihin jokiin. Ministerin mukaan kalateitä rahoittaisivat ensisijaisesti voimayhtiöt. Niiden kalanpoikasten istutusvelvoitteet ovat nykytiedon valossa liian pienet.
Pietisen mukaan Pohjolan Voima on valmis osallistumaan Iijoen kalateihin ja kiinniottolaitteiden rakentamisen kustannuksiin merkittävällä osuudella.
Summaa hän ei sano. Rahoitukseen yhtiö haluaa mukaan eri tahoja.
Iijoelle on suunniteltu kuutta kalatietä viiden voimalaitoksen ja yhden säännöstelypadon yhteyteen. Ensimmäisen kalatien rakentaminen Raasakan säännöstelypadolle voitaisiin aloittaa vuonna 2016.
Iijoella on nyt Pietisen mukaan kriittinen hetki: vaelluskalojen palaamista on tutkittu joella kuusi vuotta.
”Iijoen pitäisi olla yksi kärkihankkeista.”
Yhteensä kalatiet maksaisivat 15–20 miljoonaa euroa. Pohjolan Voima haluaa tehdä päätökset osallistumisesta vaihe vaiheelta.
Pietisen mukaan ennen kalatietä Raasakan padolla voitaisiin kokeilla emokalojen ylisiirtoja. Ne saataisiin nopeasti liikkeelle.
Voimalaitoksen yhteydessä voisi olla kalatie tai kiinniottolaite, josta kalat nostetaan autoon ja viedään padon yläpuolelle. Näin saataisiin voimalaitoksen yläpuolelle leimaantunutta kalaa.
Kalatiet ja ylisiirrot ovat vaihtoehto kalanpoikasten istutusmäärien lisäämiseen, johon Pohjolan Voimalta ei löydy halua.
”Iijoella realistinen tavoite on, että vaelluskalat nousisivat voimalaitosten ohi vuonna 2025”, sanoo Pietinen.
Myös Fortum ja Kemijoki Oy varaavat lähivuosina rahaa vaelluskalojen palauttamiseen.
Fortumin tavoitteena on saada Oulujoella sijaitsevan Montan voimalaitoksen yhteyteen joko nousevien kalojen kiinniottolaite tai kalatie ja kiinniottolaite.
Summaa tuotepäällikkö Jukka Muotka ei kerro, mutta lisärahoitus on hänen mukaansa merkittävä.
Tuloksia päästään arvioimaan 4–5 vuoden kuluttua. Silloin Muotkan mukaan päätetään, mitä joen muilla voimalaitoksilla tehdään: lisää kalateitä vai ylisiirtoja.
Kemijoki Oy:n ympäristöpäällikkö Erkki Huttula kertoo, että yhtiö laatii ensi vuonna sidosryhmien kanssa vastaavan ohjelman.
Tuhansia kaloja on tarkoitus siirtää voimalaitosten patojen ohi. Nyt Kemijoen suulta on siirretty lohia Ounasjoelle 700.
Kemijoki ja Oulujoki ovat avainroolissa, kun puhutaan suomalaisesta säätövoimasta.
Kemijoella vesivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on tuhat megawattia vuodessa, Oulujoella 500 megawattia.
PAULA LIESMÄKI