Syntyvyys hiipui alimmilleen sitten 1800-luvun nälkävuoden – väkiluku kasvoi silti

Suomessa syntyi viime vuonna lapsia vajaat kaksi tuhatta vähemmän kuin toissa vuonna.

Tilastokeskuksen mukaan viimeksi lapsia syntyi vähemmän nälkävuotena 1868 ja 1830-luvun lopulla. Kuolleiden määrä puolestaan väheni noin tuhannella vuodesta 2018.

Kokonaishedelmällisyysluku oli myös mittaushistorian alhaisin eli 1,35. Luku kertoo, kuinka monta lasta Suomessa asuvat naiset keskimäärin saavat elinaikanaan.

Suomen väkiluku kuitenkin kasvoi runsaalla 9 600:lla ja oli vuoden lopussa noin 5 528 000.

Väkiluku kasvoi pääosin maahanmuuton takia, sillä maahanmuuttajia oli Tilastokeskuksen mukaan noin 18 000 enemmän kuin maastamuuttajia. Runsaasta 32 000 maahanmuuttajasta Suomen kansalaisia oli noin 8 500.

Vuoteen 2018 verrattuna maahanmuuttojen määrä kasvoi noin 1 300:lla, kun taas Suomesta muutettiin huomattavasti vähemmän pois. Maastamuuttoja oli viime vuonna 4 600 vähemmän kuin toissa vuonna.

Väestö kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Uudellamaalla väestö kasvoi eniten, runsaalla 19 000 ihmisellä. Pirkanmaalla väkiluku kasvoi seuraavaksi eniten, mutta lisäystä edellisvuoteen oli huomattavasti vähemmän, noin 2 700 henkeä.

Eniten väestö väheni Etelä-Savossa, josta poistui yli 2 200 henkeä. Myös Kymenlaaksossa väki väheni yli 2 000:lla.

Lukuja selittävät syntymien, kuolemien ja maahanmuuton lisäksi maakuntien väliset muutot. Kymenlaakso ja Etelä-Savo olivat selviä muuttotappiomaakuntia, kun taas muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.