BRYSSEL (MT)
EU-budjettiratkaisuissa puhutaan erikseen maaseuturahoista ja maatalouden suorista tuista.
Suoria tukia, eli tilatukea maksetaan kaikille EU:n viljelijöille, perustuen alueelliseen tasatukeen tai tilakohtaiseen historialliseen malliin. Suorat tuet ovat suurimmat Keski-Euroopassa ja pienimmät Baltian maissa. Suomi on keskikastia.
Maaseuturahoilla taas pyöritetään maaseudun kehittämisohjelmaa, johon sisältyvät esimerkiksi lfa-tuki, ympäristötuki, investointituet, aloitustuet sekä maaseudun hanke- ja yritystuet. Myös Leader-toiminta rahoitetaan maaseudun kehittämisohjelmasta.
Valtaosa maaseuturahoista käytetään kuitenkin viljelijöille maksettaviin tukiin.
EU:sta tulevan noin 300 miljoonan euron päälle, maksetaan vielä noin 700 miljoonaa euroa kansallista rahaa. Kansallisen rahoituksen osuus vaihtelee eri maissa. Suomessa se on EU:n korkeimpia.
Karkeana esimerkkinä eteläsuomalainen viljatila saa tilatukea noin 250 euroa hehtaarilta, lfa-tukea noin 150 euroa ja ympäristötukea toimenpiteistä riippuen 100–200 euroa hehtaarilta. Lisäksi viljelijä voi saada aloitus- tai investointitukia.
EU-päätösten seurauksena tilatuki saattaa pudota noin 240 euroon.
Käytännössä pienetkin muutokset satotasossa tai viljan hinnassa vaikuttavat viljelijän tuloihin enemmän kuin nyt tehdyt tukipäätökset.
NIKLAS HOLMBERG