
Kiurun mukaan säästöjä syntyy, kun rahoituksessa painotetaan nykyistä huomattavasti enemmän suoritettuja tutkintoja ja tutkintojen osia. Jos opintoaikoja ei lyhennetä ja läpivirtaamaa nopeuteta, seurauksena on hallitsemattomia opiskelijamäärien leikkauksia ja syrjäytymistä.
"Sellaista tulevaisuutta Suomelle en usko kenenkään toivovan, Kiuru päätti.
Välikysymyksen alullepanija, keskustan Tuomo Puumala sanoi, että hallitus on leikannut koulutuksesta enemmän kuin kukaan koskaan.
"1 700 leikatun miljoonan lisäksi nyt käsittelyssä ovat 260 miljoonan euron leikkaukset lukioihin ja ammattikouluihin. Niiden vaikutuksia suomalaisen koulutuksen ja alueellisen elinvoiman tulevaisuuteen edes hallitus itse ei ole enää kyennyt arvioimaan", Puumala syytti.
Puumalan mukaan sekasotku huipentuu järjestämislupien pakkohakuun. Jokaisen lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjän pitää hakea oikeutta olemassaololleen.
"Kriteereistä ei tiedetä. Varmaa näyttää olevan vain se, että joka kolmas lukio ja ammatillisen koulutuksen yksikkö lähtee", Puumala paheksui.