Ari Hanttu valokuvasi Emmi Vartiaista Tuusniemellä Tehdään henkkarit kaikille -kampanjassa. Tuusniemellä 110 ihmistä kävi passikuvassa ja poliisiasemalle lähti lähes 40 ihmistä. Kuva: OSPA-hankkeen arkisto
Yli 800 000 aikuiselta puuttuu henkkarit – digisyrjäytyminen alkaa, kun valokuvaaja ja poliisi ovat yli sadan kilometrin päässä eikä bussi kulje
Pohjois-Savossa on tartuttu toimeen. Viisi prosenttia Vesannon ja Tuusniemen sekä seitsemän prosenttia Tervon asukkaista sai henkilöllisyystodistuksen hakemisen reilaan yhden päivän aikana.Tilaajalle
Pirjo Hänninen haki henkilöllisyystodistusta Suonenjoen poliisiasemalla. Tiskin takana Marita Paananen. Tervossa valokuvauksessa kävi yhden päivän aikana 96 ihmistä ja poliisiasemalle heistä lähti 40. Kuva: OSPA-hankkeen arkistoValokuvaajalle ja poliisilaitokselle on yli sadan kilometrin matka. Bussi ei maaseudulla kulje.
Tästä alkaa digisyrjäytyminen. Kun palvelut ovat kaukana, virallisen henkilöllisyystodistuksen hakeminen on hankalaa.
Ilman virallista henkilöllisyystodistusta ei saa pankista verkkopankkitunnuksia, joita voi käyttää vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen. Sitä tarvitaan moneen digitaaliseen palveluun kirjautumisessa.
Pohjoissavolainen Vesannon kunta tunnisti ongelman. Sitten tartuttiin toimeen, kertoo projektipäällikkö Seija Korhonen kehittämisyhdistys Mansikka ry:stä.
Viime marraskuussa Vesannolle tuli valokuvaaja. Lisäksi kuntalaiset saivat bussikyydin poliisiasemalle. Sama toistettiin Tuusniemellä ja Tervossa.
Viisi prosenttia Vesannon ja Tuusniemen sekä seitsemän prosenttia Tervon asukkaista sai henkilöllisyystodistuksen hakemisen reilaan yhden päivän aikana.
”Osallistujat kertoivat aikovansa käyttää jatkossa sähköisiä palveluita itse tai tuettuna”, kertoo Korhonen.
”Suurin osa digittömistä on ikäihmisiä mutta ryhmään kuuluu myös tosi paljon nuoria, työttömiä ja maahanmuuttajia.”
”Hämmästyimme, kun nuoret tulivat hakemaan henkilökortteja. Heillä ei ole omaa autoa eikä maaseudulla ole julkista liikennettä.”
Toimintamalli kehitettiin Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia Pohjois-Savoon -hankkeessa (OSPA).
Työ saa jatkoa, sillä Mansikka ry sai juuri Pohjois-Savon hyvinvointialueelta avustusta henkilöllisyystodistusprojektien käynnistämiseen kahdeksassa uudessa kunnassa.
Korhonen kertoo, että kunnat ovat heränneet siihen, että tempaus pitää myös uusia. Passi ja henkilökortti ovat voimassa viisi vuotta.
Maaseutuvaikutusten arvioinnilla asia olisi voitu ratkaista jo silloin, kun palvelujen keskittämisestä päätettiin, Korhonen sanoo. ”Ratkaisut ovat helppoja, jos ne tehdään samaan aikaan muutosten kanssa.”
”Esimerkiksi taksilain uudistuksessa ei huomioitu lainkaan maaseutuvaikutuksia eikä tehty arviota. Meiltähän hävisi taksit.”
Korhosesta maaseutuvaikutusten arvioinnilla voidaan ratkaista todella isojakin asioita, palveluissa, asukkaiden osallisuudessa ja maaseutualueiden elinvoimassa.
Alueen ihmiset on tärkeää ottaa mukaan työhön, sanoo Korhonen. Maaseutuvaikutusten arviointi voi auttaa välttämään kokemuksen hylätyksi tulemisesta ja rakentaa luottamusta instituutioihin.
”Sitä kautta syntyy luottamusta yhteiskuntaan ja ihmiset eivät tunne itseään arvottomaksi.”
Maaseudulla koetaan, että yhteiskunta on digisyrjäyttänyt ihmisiä. Valtionhallinnon palvelut on keskitetty digitalisaation varjolla.
Ongelman juurisyy – henkilöllisyystodistuksen hakemisen vaikeus ja pienituloiselle kalleus – on jäänyt hoitamatta.
”Digitukea on pidetty ratkaisuna kaikkeen, niin valtakunnallisella kuin maakuntienkin tasolla. Se ei kuitenkaan auta, kun vahva tunnistautuminen puuttuu.
Latvia vaatii henkkarit
Virallinen, voimassaoleva henkilöllisyystodistus puuttuu yli miljoonalta suomalaiselta: noin 800 000 aikuiselta ja 300 000 alaikäiseltä.
Poliisin rekisterissä oli maaliskuun alussa 4,4 miljoonaa henkilöä, joilla on voimassaoleva passi, henkilökortti tai molemmat. Näistä on pieni osa ulkomaan kansalaisia, mutta vakituisesti Suomessa asuvia, Poliisihallituksesta kerrotaan.
Voimassaoleva passi on 3,6 miljoonalla ja henkilökortti 1,7 miljoonalla ihmisellä. Noin 900 000 henkilöllä on molemmat.
Virallisen henkilöllisyystodistuksen haltijoista täysi-ikäisiä on noin 3,7 miljoonaa ja alaikäisiä noin 670 000.
Suomessa ei ole voimassa lainsäädäntöä, joka edellyttäisi, että jokaisella Suomen kansalaisella tulisi olla voimassaoleva henkilöllisyystodistus.
Eräissä muissa EU-maissa vaaditaan henkilöllisyystodistusta. Suomessa sitä ei ole koskaan harkittu, kertoo ylitarkastaja Juhani Ruutu Poliisihallituksesta.
Esimerkiksi Latviassa jokaisella 15 vuotta täyttäneellä on oltava toukokuun alusta lähtien passi tai henkilökortti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
