Miksi apteekkimurrot ja -ryöstöt ovat vähentyneet Suomessa? Poliisitarkastaja kertoo
"Murtojen jälkeinen hävitys on taloudellisesti kova paukku apteekkarille, ja niihin varautuminen tuo myös kustannuksia", Apteekkariliiton Merja Hirvonen sanoo.
Apteekkariliitto on pyrkinyt kouluttamaan työntekijöitä ryöstötilanteiden varalle, ja ilta-aikaan vartijoiden käyttöä on lisätty. Kuva: Kari SalonenRajojen sulkeutuminen ja matkustamisen vaikeutuminen merkitsivät keväällä myös huumausaineiden salakuljetuksen hankaloitumista Suomeen. Poliisi pohti, että huumeidenkäyttäjät saattavat pyrkiä hankkimaan huumaavia aineita muuta kautta esimerkiksi apteekkimurroilla.
Poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta kertoo MT:lle, että apteekkimurtojen määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt koronavirusepidemian aikana.
”Apteekki on nykyään vaikea keikkakohde, koska huumaavat lääkkeet on niin hyvin suojattu. Apteekkeihin on lisätty kassakaappeja, kameravalvontaa ja hälytysjärjestelmiä, ja tämä estää murtoja ennalta”, Pöyhönen sanoo.
Apteekkien törkeitä varkauksia ja varkauksia tuli Poliisin tietoon tammi–lokakuussa 44. Vuonna 2019 vastaava luku oli 86 ja vuonna 2018 yhteensä 91 kappaletta.
Näpistyksissä apteekki on kirjattu tekokohteeksi tammi–lokakuussa 180 kertaa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 313, ja vuonna 2018 Poliisin tietoon tuli 289 näpistystä.
”Näpistyksissä ja törkeissä varkauksissa jäädään tänä vuonna jälkeen vuoden 2019 luvuista. Murtoja tapahtuu tasaisesti ympäri Suomea", Pöyhönen kertoo.
Apteekkariliiton toimitusjohtajan Merja Hirvosen mukaan tekijät saavat harvoin murroista haluamaansa, koska lääkkeet on visusti suojattu esimerkiksi kaltereilla ja aikalukoilla.
”Murtojen jälkeinen hävitys on kuitenkin taloudellisesti kova paukku apteekkarille, ja niihin varautuminen tuo myös kustannuksia”, Hirvonen muistuttaa.
Apteekkiryöstöt ovat poliisitarkastaja Pöyhösen mukaan marginaalinen ilmiö. Apteekkien ryöstöjä ja kiristyksiä on tullut Poliisin tietoon tammi–lokakuussa 6. Vuoden 2019 vastaava luku oli 12 ja vuonna 2018 yhteensä 9 kappaletta.
”Ryöstöt eivät näy Poliisille ikävänä ilmiönä. Kysymys on yksittäisistä tapauksista kuukaudessa”, Pöyhönen tähdentää.
”Henkilökunnalle ryöstötilanteet ovat traumaattisia. Kun ei tiedetä, mitä ryöstäjän päässä liikkuu, Merja Hirvonen sanoo.
Apteekkariliitto on pyrkinyt kouluttamaan työntekijöitä ryöstötilanteiden varalle, ja ilta-aikaan vartijoiden käyttöä on lisätty. Apteekeissa ei myöskään työskennellä turvallisuussyistä juurikaan yksin. Pöyhösen mukaan nämä ennalta estävät toimet rikoksen hankalaksi tekemiseksi ovat tepsineet.
”Kassassa ei ole rahaa, asianmukaiset lukot ovissa ja huumausaineiksi luokiteltavat lääkkeet lisälukon taakse. Tärkein asia on henkilöstön kouluttaminen ryöstötapahtumaan”, Pöyhönen sanoo.
- Osaston luetuimmat