Keski-Karjalaan nousee valtava tehdas, jossa tehdään kuusesta vaahtoa – kymmeniä uusia työpaikkoja

Ulkopuolella on hiljaista, mutta Kiteen Puhoksessa sijaitsevan teollisuushallin sisällä käy kuhina.

Suomalainen Aisti rakentaa valtavaa tehdasta, jossa aletaan valmistaa puukuidusta akustiikkalevyjä.

“Tällä hetkellä liiketoimintamme on kaupallistamisen lähtöviivalla. Ensi vuoden tavoitteena on siirtyä merkittävään kaupalliseen tuotantoon ja kasvuun”, kertoo toimitusjohtaja Mikko Paananen.

Kuusesta tehdään vaahtoa. Tarkemmin sanottuna akustiikkalevyt valmistetaan kotimaisen toimittajan kuusihakkeesta tekemästä CTMP-massasta eli kemihierteestä. Perinteisesti siitä on tehty kartonkia, painopapereita ja pehmopapereita.

Massaan sekoitetaan vettä sekä hieman vaahdotusainetta. Vaahdotettu massa levitetään viiralle ja vesi kuivataan pois lämmöllä.

Tuloksena on huokoinen levy, joka vaimentaa ääntä.

Biopohjaista akustiikkalevyä voi käyttää sisäkatossa ja seinissä. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettava peruslevy on kierrätettävä. Kuva: Maria de la Croix/Aisti

Aisti on nyt FSC-sertifikaattiprosessissa. Kun puun jäljitettävyys lisääntyy, tavoitteena on todentaa raaka-aineen matka metsästä kattoon, kertoo Hanna Liimatainen. ”Valmistaudumme metsäkatoasetukseen.” Kuva: Mikko Makkonen

Ajatus maailman ensimmäisistä puhtaasti biopohjaisista akustiikkalevyistä lähti asiakkaan tarpeesta.

Kymmenen vuotta sitten jyväskyläläinen asiakas esitti akustiikkaurakointia tekevälle Paanaselle kysymyksen: eikö materiaaleissa ole vaihtoehtoa kivi- ja lasivillalle?

Paananen lupasi keksiä vaihtoehdon.

Hänen käsiinsä osui sattumalta vaahtorainausta käsittelevä tutkimus. Metsäteollisuuden massaprosessi näytti sopivan hyvin akustiikkalevyjen tuotantoon.

Aistin käyttämän vaahtorainausteknologian perusidea kehitettiin paperiteollisuudessa 1970-luvulla. Teknologian tutkimuskeskus VTT on ollut keskeisessä roolissa teknologian jatkokehityksessä uusiin kuitupohjaisiin sovelluksiin. Vuonna 2022 sitä alettiin testaamaan Vaajakosken koelaitoksella Aistin tuotteisiin.

Startup-yritys onnistui keräämään 29 miljoonan euron rahoituspotin. Sen jälkeen yritys on edennyt nopeasti.

Tehdasta suunniteltiin alun perin niin Keski-Suomeen kuin Savoonkin, mutta vaaka kääntyi Kiteen hyväksi.

”Kiteen kaupunki oli vastaanottavainen ja järjesti tilat. Itä-Suomen rahoituskenttä on lisäksi paljon suotuisampi kuin moni muu. Tarjolla oli myös osaavaa työvoimaa”, kertoo tuotantopäällikkö Timo Tahvanainen.

Yritys on kaupunkiin tyytyväinen. ”Aina on lämmin vastaanotto ja asiat saadaan järjestymään”, kertoo kestävyys- ja vastuullisuustyöstä vastaava Hanna Liimatainen.

Kaupunki remontoi viime talvena tehdaskiinteistöä Aistia varten. Projektiin sisältyi muuan muassa kiinteistötekniikan uusintaa ja kattojen korotusta.

Helmikuussa alkoivat Aistin prosessitekniikan asennukset.

Kiteen kaupunki on laittanut tehdashallia kuntoon Aistia varten. Aiemmin kiinteistössä toimi huonekaluvalmistaja. Yläkertaan tulee toimisto ja alakertaan laboratorio, sosiaalitilat, valvomo ja taukotila. Kuva: Mikko Makkonen

Kunnossapitopäällikkö Lauri Pataman mukaan akustiikkalevyjen kasvuennusteet näyttävät lupaavilta. Tuotteiden kysyntä on kasvanut myös rakentamisen matalasuhdanteen aikana. Kuva: Mikko Makkonen

Tehtaan asennuksia on tehnyt Puhoksessa yli 60 työntekijää.

Aisti tuo 9 400 asukkaan Kiteelle kymmeniä uusia työpaikkoja.

Nyt työntekijöitä on 37. Kymmenen uutta työntekijää aloitti kesäkuussa ja viisi aloittaa heinäkuussa.

”Osa on Kiteeltä, osa lähialueelta ja osa muuttaa Kiteelle Etelä-Suomesta työn perässä”, kertoo Tahvanainen.

Yhteensä Aisti rekrytoi Kiteelle 40 työntekijää, jolloin yrityksen henkilöstö nousee yli 60:n.

”On tärkeää saada Keski-Karjalaan teollisuutta ja työllistää ihmisiä.”

Tehtaan koeajot on tarkoitus aloittaa elokuussa.

Tuotantoa tehdään aluksi yhdessä vuorossa, sitten kahdessa ja ensi vuoden alussa töitä on tarkoitus tehdä keskeytymättömässä kolmessa vuorossa, myös öisin ja viikonloppuisin.

Vuosituotanto Kiteen tehtaalla tulee olemaan 2,5 miljoonaa neliötä.

Aisti käyttää 0,007 prosenttia Suomen vuosittaisesta metsän kasvusta, kertoo Liimatainen.

”Meiltä paljon kysytään, että käytättekö te kaiken puun. Emme me käytä.”

Tehtaalle asennetaan lämmön talteenottojärjestemää. Prosessi vaatii sähköenergiaa. Syntyvä hukkalämpö kierrätetään uudestaan prosessiin ja sillä voidaan myös lämmittää kiinteistöä, kertovat akustiikkalevyä hypistelevät Lauri Patama (vas.), Hanna Liimatainen ja Timo Tahvanainen.  Kuva: Mikko Makkonen

Biopohjaista akustiikkalevyä on tarkoitus myydä samalla hintaluokalla kuin kilpailevia tuotteita, kertoo Timo Tahvanainen. ”Suomen metsätalouden korkean jalostusasteen tuotteet ovat huippukeksintöjä, mutta hinnat lähtevät aina kohoamaan.” Kuva: Mikko Makkonen

Akustiikkalevyt ovat sekä uudisrakentamisen että korjausrakentamisen tuote. Niitä käytetään enimmäkseen julkisissa kiinteistöissä: kouluissa, lastentarhoissa ja toimistoissa.

Levyjen kysyntä kasvaa kunnossapitopäällikkö Lauri Pataman mukaan kaupungistumisen lisääntyessä.

Kaupungit ovat meluisia paikkoja. Melusaaste on myös terveyshaitta. Akustointi eli äänen hallinta onkin arvossaan.

”Vaikka rakentaminen on ollut matalasuhdanteessa, akustiikkalevymarkkina on kasvanut myöskin sen aikana”, kertoo Patama.

Puukuiduista tehty levy on myös kierrätettävä, mikä on Liimataisen mukaan poikkeuksellista rakennusteollisuudessa.

”Rakennettu ympäristö tulee vielä kaksinkertaistumaan. Paine siihen, että sinne saadaan kierrätettäviä tuotteita, on todella iso”, kertoo Liimatainen.

Aistin tuotannosta lähtee vientiin 80 prosenttia. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on solmittu jälleenmyyntisopimuksia.

”Jos haluaa muuttaa maailmaa, pitää mennä maailmalle”, sanoo Liimatainen.