Kun olin riittävän monta naarmuuntunutta, pinnoitettua paistinpannua heittänyt roskiin, viime vuosina metallinkeräykseen, tutustuin hiiliteräspannuihin.
Valmistajat lupasivat elinikäistä takuuta ja hinta oli samaa luokkaa kuin laadukkaiden pinnoitettujen pannujen. Ostin kokeeksi yhden ja sitten toisen ja kolmannen, eri kokoisen. Näiden, lapsilleni taatusti perinnöksi jäävien pannujen huoltaminen on samantapaista kuin valuraudan.
Uusi pannu rasvapoltetaan. Pannulle kaadetaan öljyä niin, että se peittää pannun pohjan. Sitten öljyä kuumennetaan niin kuumaksi, että se savuaa. Varmuuden vuoksi pidin pannun päälle sopivaa kantta ulottuvillani. Kuuman öljyn annetaan jäähtyä ja pyyhitään sitten paperilla pois. Pannun pohjaan on tässä vaiheessa ilmestynyt ruskeita laikkuja.
Vähitellen, useiden paistokertojen aikana, pannu patinoituu tummaksi. Perunoiden paistaminen helpottaa tarttumattoman pinnan muodostumista pannuun.
Hiiliteräspannua ei koskaan saa laittaa tiskikoneeseen, eikä sitä tiskatessa käytetä astianpesuainetta. Jos ruokaa on tarttunut pannuun, sille voi kaataa vähän kiehuvaa vettä ja kaapia jäämät irti. Kuuma vesi ja pataharja riittävät pesuksi. Jos pannuun on tarttunut hajuja, voi siinä kuumentaa vähän karkeaa suolaa. Se vie hajut mennessään.
Kaikkein tärkeintä on kuivata pannu heti pesun jälkeen huolellisesti, ettei se ruostu. Pienet ruostepilkut saa hankaamalla pois ja sen jälkeen kannattaa pannu rasvata huolellisesti silavalla tai öljyllä.
MARIA KING