Kotimainen kirjolohi nousi WWF:n vihreälle listalle
Kirjolohi on tärkein Suomessa kasvatettu kalalaji ja yksi suomalaisten suosikkikaloista ruuanvalmistuksessa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoKirjolohen kasvatusta ohjaavat tiukka ympäristölainsäädäntö ja lupajärjestelmä, Kuluttajan kalaoppaassa todetaan. Osin alan oman kehitystyön tuloksena kalankasvatuksen kuormitus on puoliintunut reilussa kymmenessä vuodessa.
”Kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on vähentänyt varsinkin ruokintatekniikoiden ja rehun koostumuksen kehittyminen”, sanoo meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta.
”Lisäkasvun saavuttamiseksi tarvitaan yhä vähemmän proteiinia.”
Vihreään valoon vaikuttivat myös esimerkiksi kirjolohen tuottajien käyttämän rehun raaka-aineiden jäljitettävyys ja vastuullisuus.
Suomen Kalankasvattajaliitto on tyytyväinen kirjolohen suositusmuutokseen.
”Kotimainen toimiala on tehnyt ja tekee tulevaisuudessakin töitä kalanviljelyn kehittämiseksi. Kotimainen lähituotanto tarjoaa tuontikalaa vihreämmän vaihtoehdon”, sanoo Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Johan Åberg.
Åberg huomauttaa, että Kalankasvattajaliitto on sitoutunut toimimaan kestävästi tuotetun kalan puolesta.
”Suomessa ympäristöpoliittiset asenteet ovat rajoittaneet ja jopa estäneet kalanviljelyn kehittymistä. Nyt kun kotimainen kasvatettu kirjolohi on todettu ympäristöystävälliseksi tuotteeksi, pitäisi saada isompia kasvatuslupia”, Åberg sanoo.
”Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.”
Åberg toivoo, että suosituksen nosto näkyisi myös kaupassa niin, että kauppiaat käyttäisivät sitä aiempaa enemmän lisäarvotuotteena.
”On erittäin tärkeätä, että pystyy olemaan erilainen kuin kilpailijat. Kirjolohen suurin markkinahaaste on ollut erottautua norjalaisesta lohesta. Toivottavasti tämä johtaa siihen, että kuluttaja suosii kirjolohta aina, kun se on mahdollista”, Åberg sanoo.
”Jos katsotaan, mitä muuta on vihreällä listalla, ne ovat luomukaloja ja kiertovesikasvatettuja. Erikoistuotteita, joista maksetaan huomattavasti parempaa hintaa”, Åberg pohtii.
Suomalainen syö kuusi kiloa kasvatettua lohikalaa vuodessa, eli lähes puolet vuotuisesta 15 kalakilon kulutuksestaan.
Yli neljännes Suomessa syödystä kalasta on norjalaista kasvatettua lohta, joka on edelleen WWF:n luokituksessa keltaisella, harkiten ostettavien lajien listalla.
Itämeren alueen villien lohikantojen tilanne näyttää WWF:n mukaan parantuneen, kun kalastusta on rajoitettu. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES ennustaa, että vahvimpien kantojen elpyminen jatkuu myös tulevaisuudessa.
Itämeren luonnossa lisääntyvät lohikannat saavat WWF:n kalaoppaassa edelleen punaisen eli vältä-suosituksen.
Itämereen istutettu, rasvaeväleikkauksella merkitty lohi saa nyt ensimmäistä kertaa oman suosituksensa. Se nousi keltaiselle, harkiten ostettavien listalle.
Suomen vesillä istutetut lohet merkitään rasvaeväleikkauksella lähinnä Suomenlahden alueella.
Suosituksissa nahkiainen on siirtynyt keltaiselta listalta vihreälle. Oppaaseen on myös otettu kaksi lajia lisää, kallioantura ja grönlannin pallas eli sinipallas.
Särkikalat, kuten särki ja lahna, on niputettu saman otsikon alle. Harjus on jätetty oppaasta pois, koska se ei ole kaupallisen kalastuksen piirissä.
Kalaoppaan suositukset perustuvat WWF:n tilaamiin taustaselvityksiin, joissa tarkastellaan kalakannan tilaa, kalastuksen vaikutuksia muuhun meriluontoon sekä kalastushallinnon toimivuutta.
Taustaselvityksessä huomioidaan kasvatetun kalan tuotannon vaikutukset kohdealueen ekosysteemiin, rehuksi käytettävän kalan ja kasvisraaka-aineen määrä, alkuperä ja ekologinen kestävyys sekä hallinnon toimivuus.
Kuluttajan kalaopas päivitettiin edellisen kerran vuonna 2012.
MAIKKI KULMALA
www.wwf.fi/kalaopas
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat