Hallitus valmistelee käännytyslain voimassaolon jatkamista
Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja vuoden 2023 joulukuun puolivälistä asti valtioneuvoston päätöksillä.
Rajaturvallisuuslaki tuli voimaan viime heinäkuussa, ja se on voimassa vuoden. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen.Hallitus valmistelee rajaturvallisuuslain eli niin sanotun käännytyslain voimassaolon jatkamista. Sisäministeriö kertoi torstaina lähettämässään tiedotteessa, että se on asettanut asiasta lainsäädäntöhankeen. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle huhtikuussa.
Rajaturvallisuuslaki tuli voimaan viime heinäkuussa, ja se on voimassa vuoden. Sen tarkoituksena on torjua Suomen painostamista maahantulijoita välineellistämällä. Laissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla alueella Suomen rajalla ja sen välittömässä läheisyydessä.
Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja vuoden 2023 joulukuun puolivälistä asti valtioneuvoston päätöksillä. Niistä viimeisin annettiin viime vuoden huhtikuussa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
Kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty Suomen ulkorajoilla avoinna oleville lentoliikenteen ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille.
"Suomi ei aio avata itärajaa"
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) perusteli tarvetta lain voimassaolon jatkamiselle sillä, että nopeisiin ja vakaviin muutoksiin itärajan tilanteessa pitää varautua. Hänen mukaansa turvallisuustilanne Suomen itärajalla on tällä hetkellä jännitteinen mutta vakaa.
”Suomi ei edelleenkään aio avata itärajaa”, Rantanen sanoi tiedotteessa.
Tiedotteessa huomautetaan, että Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa.
”Kiitämme kumppaniemme osoittamasta tuesta ja luotamme sen jatkumiseen. Suomi ei aio jatkossakaan sallia ulkorajallaan välineellistetyn maahantulon väylää Eurooppaan”, Rantanen totesi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi itärajan tilannetta medialle keskiviikkona. Hän sanoi tuolloin, että Itärajaa koskeva uhka-arvio on "valitettavasti muuttumaton".
”Venäjä ei ole muuttamassa toimintaansa. Jos jotain raja-asemia lähdettäisiin avaamaan, se johtaisi siihen, että Venäjä päästäisi rajalle ihmisiä, joiden matkustusasiakirjat eivät ole kunnossa. Siksi rajaa ei voida avata edes kokeiluluontoisesti”, Orpo totesi.
Vasemmistoliitto ei puolla jatkoaikaa
Oppositiopuolue vasemmistoliitto ilmoitti tuoreeltaan, ettei se tule puoltamaan jatkoaikaa laille. Puolue äänesti lakia vastaan myös heinäkuussa, jolloin eduskunta sen hyväksyi. Koska kyseessä oli poikkeuslaki, se vaati taakseen viiden kuudesosan enemmistön.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, etteivät tilanne eivätkä perustelut ole muuttuneet vuoden takaisesta.
”Perustuslakivaliokunnan saamat asiantuntijalausunnot olivat tyrmääviä ja harvinaisen yksimielisiä siitä, että lakiin sisältyy ylitsepääsemättömiä ongelmia”, hän sanoi tiedotteessa.
”Venäjä on brutaalia hyökkäyssotaa käyvä ja ihmisoikeuksista piittaamaton terroristivaltio. Käännytyslaki ei estä hybridioperaatioita, mutta aiheuttaa pahimmillaan tilanteen, jossa turvapaikanhakijat jäävät rajalla limboon eivätkä pääse rajan kummallekaan puolelle. Pahimmillaan se tarkoittaa, että ihmisiä kuolee pakkaseen. Sitä ei tietenkään voi hyväksyä”, Koskela totesi.
Pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että on hyvä, että hallitus käy läpi tarvittavat toimet rajojen turvallisuuden varmistamiseksi.
”Ikävä tosiasia on, että turvallisuustilanne ei ole helpottanut, eikä Venäjän hybriditoiminta Suomen lähialueilla ole vähentynyt”, Lindtman totesi.
Hänen mukaansa SDP tulee käsittelemään mahdolliset hallituksen esitykset vastuullisella tavalla.
”Kun mahdollinen hallituksen esitys ja sen perusteet ovat tiedossa, eduskuntaryhmämme ottaa asiaan kantaa normaalissa järjestyksessä”, Lindtman kirjoitti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
