EU-parlamentti ja neuvosto alustavaan sopuun budjetista ja elpymisrahoituksesta: Suomen maatalousrahoitus kasvaa, vaikka EU:n maataloustuet ovat laskussa

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet sopuun EU:n vuosien 2021–2027 budjetista ja koronaelvytyspaketista tiistaina. Sopu vaatii vielä hyväksynnän jäsenmailta sekä parlamentilta.

EU:n seitsenvuotisen budjetin koko on noin 1  074 miljardia euroa ja elpymispaketti 750 miljardia euroa. Parlamentin ja neuvoston käymissä neuvotteluissa viilattiin EU-johtajien heinäkuussa tekemän rahoituspäätöksen yksityiskohtia.

Sovun kautta lisärahoitusta tuli koulutuksen Horizon-ohjelmaan, Erasmus+ -vaihto-ohjelmaan ja terveysohjelmiin. Huomattava osa lisärahoituksesta perustuu sakkomaksuihin, joita EU kerää kilpailusääntöjen rikkomuksista.

"Kun jäsenmaiden ministerit leikkasivat kriittisen tärkeää Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, tiedeyhteisö asettui parlamentin tueksi vaatimaan rahoituksen palauttamista. Tällä on ollut valtava merkitys ja tiedeyhteisö ansaitsee lopputuloksesta suuren kiitoksen", meppi Henna Virkkunen (kok.) tiedottaa.

Instituutiot sopivat myös miljardin euron varaamisesta siihen, että EU voisi vastata yllättäviin kriiseihin joustavammin.

Lisäksi neuvottelijat sopivat elpymispakettiin liittyvän valvonnan tiukentamisesta, kunnianhimon kasvattamisesta luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi sekä alustavasta suunnitelmasta siihen, miten EU voisi ottaa käyttöön uusia tulonlähteitä.

Maatalouden tuleva rahoitus EU:ssa laskee noin 12 prosentilla nykyiseen budjettikauteen verrattuna. Suomen maatalousrahoitus nousee noin kuudella prosentilla nykyisestä.

”Tämä luo vakautta koronan runtelemille markkinoille, ja takaa sen, että maataloustuet liikkuvat vuoden alusta maatalouspolitiikan siirtymäkaudella”, maatalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, meppi Elsi Katainen (kesk.) kertoi Twitterissä päätöksestä.

Osana uutta budjettisopua europarlamentti ja jäsenmaiden neuvosto päättivät viime viikolla myös EU:n rahankäytön kytkemisestä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Sovun mukaan EU:n rahoitus kytkettäisiin aiempaa tiukemmin jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen, jolloin budjettirikkomukset voisivat johtaa EU-rahoituksen jäädyttämiseen. Oikeusvaltiokytkentä oli parlamentille ehtona hyväksyä budjettisopu.

”Tällaista mekanismia ei ole ennen ollut olemassa, ja se antaa käyttöömme aivan uudenlaisen aseen oikeusvaltiorikkureita vastaan”, asiaa neuvotellut meppi Petri Sarvamaa (kok.) kommentoi.

Uhkana on kuitenkin nähty, että Puola tai Unkari voisivat vielä kaataa koko rahoituspaketin kirjauksen takia.

Lue myös:

Jatkossa EU-tukia ei tippuisi, jos jäsenmaa ei noudata oikeusvaltiokehitystä, Sarvamaa kutsuu päivää "historialliseksi"

Komission ehdotus pysyy: EU:n elpymisvälineen koko tai lainojen ja avustusten suhde ei muuttunut huippukokouksen alla

Marttila EU:n budjettisovusta: "Rima väpättää mutta jäi telineeseen"

EU:n ennätyspitkät neuvottelut maalissa: Suomen maataloudelle 400 miljoonan euron lisäkirjekuori – lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitykseen 100 miljoonaa euroa