Lintuja tarkkailemassa ja laskemassa vasemmalta Jan Hägg, Roland Lillkåla ja Mikko Hänninen. Kuva: Miska Puumala
Haarahaukka sävähdytti Valassaarten lintuasemalla ‒ piekanojen määrät huolestuttavat tarkkailijoita
Lintujen muutto hyytyi Merenkurkussa arktisiin olosuhteisiin. Lintuasemalla seurataan erityisesti piekanoja ja kurkia.Tilaajalle
Valassaarilla seurataan erityisesti piekanan muuttoa. Petolintu talvehtii Ukrainan maisemissa. Kuva: Miska PuumalaViime aikojen viileys on hyydyttänyt lintujen kevätmuuton. Tämä näkyy myös Valassaarilla, Merenkurkun kapeimmassa kohdassa.
”Jäämassat ovat jämähtäneet merenkurkkuun ja täällä on ollut hyvin arktinen tunnelma. Sää vaikuttaa erityisesti pikkulintuihin, jotka muuttavat mantereen puolelta”, Metsähallituksen virkistyskäytön erityisasiantuntija Tuija Warén kertoo.
Valassaarilla on seurattu kevätmuuttoa ja rengastettu lintuja huhtikuun alusta lähtien. Seuranta jatkuu vielä tämän viikon loppuun.
"Lintuseuranta saarella on hyvin perinteinen ja se on jatkunut jo 80-luvulta lähtien. Lintujen kevätrengastusta ei sen sijaan ole tehty yhtä pitkää jaksoa aikaisemmin”, Waren kertoo.
Valassaarten asema oli aikaisemmin Merivartioston käytössä. Saarella on myös majakka.
Valassaarten lintuasemalle satoi viime viikolla lunta. Sää oli muutenkin hyinen. Kuva: Miska PuumalaLintujen rengastajilla pitää olla toimintaan virallinen lupa. Valokuvaaja Miska Puumala harjoitteli rengastusta saarella viime viikon ajan lintuasemalupaa varten.
”Keli oli melkoinen pettymys. Keskiviikkoon asti riitti pohjoistuulta ja lunta tuli 10 senttiä vaakatasossa. Torstai oli hyvä päivä mutta perjantaina ja lauantaina hernerokkasumu.”
Huonosta säästä huolimatta asemalla rengastettiin viikon aikana noin 170 lintua. Haastavinta rengastuksessa on lintujen iän ja sukupuolen arvionti, joka perustuu eri lajeilla eri merkkeihin.
”Esimerkiksi punarinnalta ikää voi päätellä sen nokan avaamalla: vanhalla linnulla nokan yläosa on tumma, nuorella vaalea”, Puumala kertoo.
Viikon hienoin havainto oli Puumalalle haarahaukka, joka on Keski-Euroopassa yleinen mutta pesii Suomessa vain Kaakkois-Suomessa.
Kuvassa viikon harvinaisin lintu, haarahaukka. Kuva: Miska PuumalaValassaarilla seurataan erityisesti piekanan muuttoa yhteistyössä Ruotsin muuttoseurannan kanssa. Päämuuttopäivä on ollut yleensä 24.4.
”Tänä vuonna piekanoja näkyi kymmeniä mutta massamuuttoa ei havaittu. Linnuista näki selvästi, että vaikka muuttovietti on voimakas, meren ylitys mietityttää. Osa lähti ylittämään Pohjanlahtea mutta kääntyi kuitenkin takaisin ja jäi saareen yöksi”, Puumala kertoo.
Mustalintuparvi kuvattuna Valassaarten rannassa. Meren ylittäminen vaatii linnuilta ponnistelua, jota ne pohtivat tarkkaan sään ollessa huono. Kuva: Miska PuumalaWarenia piekanojen pieni määrä huolestuttaa.
”Ne talvehtivat Valko-Venäjän ja Ukrainan puolella, ja pohdin, miten talvi on sujunut. Vai ovatko ne alkaneet käyttämään toista reittiä?Jäätilanne vai mikä vaikuttaa?”
”Toisaalta on hyvä, että linnut odottavat ilmojen lämpiämistä. Esimerkiksi laululintuja, kuten kerttusia, ei vielä juuri näy.”
Piekanan lisäksi asemalla seurataan erityisesti kurjen muuttoa.
Mikko Hänninen pitelee kuvassa rengastettua sinisuohaukkaa. Kuva: Miska PuumalaLintujen seuranta on tärkeä tapa todentaa myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
”Puuston muutoksissa kuluu pitkä aika mutta pikkulintujen elinikä on vain 2-3 vuotta joten muutos näkyy linnustossa nopeammin”, Waren kertoo.
Valassaarilla uusia lajeja on tullut ja toisia hävinnyt.
”Esimerkiksi kangaskiuru on aikaisemmin ollut hyvin yleinen mutta nyt todella harvinainen. Myös lapinsirkku on ollut aikaisemmin hyvin runsas”, Waren kertoo.
”Sen sijaan sinitiainen, pikkuvarpunen ja tikli ovat yleistyneet.”
Tänä keväänä asemalla on rengastettu myös suopöllöjä, sarvipöllöjä ja sinisuohaukkoja.
Kuvassa rengastetaan keltasirkkua. Kuva: Miska PuumalaJos löydät rengastetun linnun, on tärkeää kirjoittaa renkaassa olevat tiedot huolellisesti ylös.
Tiedot ilmoitetaan Luonnontieteellisen museon Luomuksen verkkosivuilla olevalla lomakkeella. Lisäksi ilmoitetaan linnun paikka, päivämäärä ja arvioitu kuolintapa.
Jos lintu on kuollut, irrota rengas ja toimita se löytötietojen mukana Luomuksen rengastustoimistoon.
Renkaan löytäjälle lähetetään paluupostissa kirje linnun elämänvaiheista.
Rengastettu hippiäinen, jonka painoksi punnittiin 5,4 grammaa. Kuva: Miska PuumalaPiekana
Hiirihaukkaa kookkaampi ja pitkäsiipisempi petolintu.
Parhaiten tunnistettavissa laajalti valkeasta pyrstöstä, jossa musta kärkivyö.
Pesimälintuna Metsä- ja Tunturi-Lapissa. Suomen pesimäkanta 200–3000 paria.
Erittäin uhanalainen, rauhoitettu.
- Osaston luetuimmat