Asiantuntija Kahovkan padon räjähdyksen ympäristövaikutuksista: Uhanalaisia lajeja voi hävitä
Vesimassoista aiheutuva eroosio eli maaperän kuluminen, konkreettisesti hävittää alueita joen varrelta.
Tulvinnasta arvioidaan seuraavan valtavia ympäristötuhoja koko jokialueelle. Kuva Hersonista. LEHTIKUVA/AFP.Ympäristötuhot jatkuvat Kahovkan padon läheisellä jokialueella pitkään, ja vaikutukset ovat laajat, arvioi suomalainen asiantuntija STT:lle.
Ukrainassa tiistaina räjäytetty pato vyöryttää vesimassoja Dneprjokeen, ja tulvinnasta seuraa valtavia ympäristötuhoja koko jokialueelle. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvaili aiemmin tekoa "ympäristöjoukkotuhopommiksi".
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemi kertoo STT:lle, että vesimassoista aiheutuva eroosio eli maaperän kuluminen, konkreettisesti hävittää alueita joen varrelta.
”Jokea alaspäin kulkeutuessa on paljon arvokkaita kosteikkoalueita, jotka tuhoutuvat joen tulvinnasta”, Myllyniemi kertoo.
Jokialueella on Myllyniemen arvion mukaan toista kymmentä Ramsar-sopimuksen alaista kosteikkoa. Sopimuksella suojellaan vesiperäisiä maita ja kosteikkoja.
Myös Suomi on allekirjoittanut kyseisen sopimuksen. Helsingin Vanhankaupunginlahti on esimerkki vastaavanlaisesta Ramsar-kosteikoista, joita Ukrainassa tuhoutuu.
Dneprjoki virtaa Mustaanmereen, jossa on jo valmiiksi paljon ympäristöongelmia.
”Mustameri kärsii raskasmetalleista, alusten päästöistä ja rehevöitymisestä, ja näitä vesimassat tietenkin pahentavat.”
Tiistain arvion mukaan padon räjäyttäminen on vapauttanut veteen 150 tonnia öljyä.
”Myös jätteet ja raskasmetallit huuhtoutuvat mukana merta kohti. Vielä on mahdotonta sanoa, mitä kaikkea rannoilta kulkeutuu mereen, mutta on selvää, että tämä aiheuttaa tuhoa ekosysteemeissä.”
Esimerkiksi kalakannat kärsivät ympäristötuhoista. Padon murtuminen laskee vedenpintaa padon yläpuolisessa tekoaltaassa, jonne on muodostunut kalojen kutupaikkoja.
”Kun vedenpinta laskee, matalikkojen kutupaikat jäävät kuiville. Alueella oli jo talvella kalakuolemia, koska vedenpinta oli ennätysalhaalla.”
Tulvavesien myötä myös tautien leviämisen riski kasvaa. Myllyniemen mukaan kalakuolemat kasvattavat osaltaan tautien leviämistä.
Kalakuolemien lisäksi riskinä on paikallisten eläinlajien laaja häviäminen.
”Siellä on varmasti uhanalaisia lajeja, jotka voivat hävitä.”
Vedensaanti alueella on jatkossa heikkoa. Laajalla ympärysalueella vettä otetaan Dneprjoesta tavalla tai toisella, ja esimerkiksi moni viljelijä on riippuvainen siitä.
”Pato on keskellä rintamaa, ja niin kauan kun sota on päällä, patoa ei saada uudelleen kuntoon”, Myllyniemi arvioi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat