”Suurpetoja ja erityisesti susikantaa tulee hoitaa alueen lähtökohdista”, arvioinnin tekijät Mari Pohja-Mykrä ja Sami Kurki Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ehdottavat tuoreessa kansallisen suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnissa.
”Tarvitaan alueellista yhteistyötä, jossa reagoidaan heti ja suoraan paikallisiin ongelmiin.”
Asukkaiden luottamuspula viranomaisia ja tutkijoita kohtaan on johtanut susien ja ahmojen salakaatoihin.
Suomessa petopolitiikka on hoidettu väärästä päästä lähtien eli saneluna ylhäältä alas. Lähtökohtana ovat EU:ssa määritellyt suojeluluvut, tutkijat arvioivat.
Hossa-Irnin paliskunnan poroisäntä Jari Väisäsen mukaan paliskunnan alueelta pitäisi saada kaataa kymmenkunta ahmaa, niin porot pärjäisivät. Nyt ahmoja on alueella hänen mukaansa kymmeniä.
Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa ahman kannanhoitosuunnitelman luonnoksessa, että vahinkoa tekevien ahmojen metsästys sallittaisiin itä- ja pohjoisrajalla poronhoitoalueella.
Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto vastustavat metsästystä.