MT:n kysely paljastaa: Epäreilut kauppatavat vähentyneet – elintarvikeyritykset kärsivät silti edelleen kaupan toimintatavoista

Epäreilujen kauppatapojen käyttö on elintarvikeketjussa vähentynyt, kertoo MT:n maaliskuussa elintarvikeyritysten johtajille teettämä kysely.

Vaikka koetut ongelmat ovat vähentyneet kahden ja kolmen vuoden takaisiin tutkimuksiin verrattuna, käyttävät kauppaketjut edelleen valtaansa elintarvikeyrityksiin osin epäreiluilla tavoilla.

Suurimpina ongelmina nimettömään kyselyyn vastanneet elintarvikeyritysten johtajat pitävät tarjouskilpailujen heikkoa läpinäkyvyyttä ja sitä, että kauppa saa tietoa tuotteiden valmistuskustannuksista omien private label -tuotteidensa kautta.

Enemmistö vastaajista on myös sitä mieltä, ettei teollisuus uskalla asettaa kaupan toimintaa kyseenalaiseksi.

Tuotteiden takaisinostovaatimukset ja sopimusehtojen yksipuoliset muutokset näyttävät kyselyn perusteella vähentyneen. Kynnys- tai markkinointirahaa kauppa edelleen vaatii.

Niin sanottu pakkojako, jossa kauppaketjun omalta varastolta jaettava erä syrjäyttää paikallisen tuottajan kanssa sovitun toimituksen, on vastausten perusteella harvinaista, mutta sitä kuitenkin tapahtuu.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta kertoi maaliskuussa, että pakkojako jatkuu, vaikka sen lopettamisesta annettiin suositus jo joulukuussa. Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg selvittää tilannetta.

Ensi vuonna Suomessa voimaan tuleva elintarvikemarkkinalain muutos on tekemässä käytännöstä myös laitonta.

Avoimissa vastauksissa elintarvikeyritysten johtajat nostivat suurimmaksi ongelmaksi kaupan keskittyneisyyden Suomessa.

”Markkinoilla on vähän ostajia ja paljon pieniä tuottajia. Käytännössä ostajat määrittelevät hintatason, kun heillä on tieto sen hetkisestä tarjontatilanteesta. Tuottajilla ei tätä tietoa ole”, eräs vastaaja tiivisti.

Moni vastanneista ei ole törmännyt epäreiluihin kauppatapoihin. Näyttää myös siltä, että julkisuudessa asiasta käyty keskustelu on saanut kaupat muuttamaan toimintatapojaan.

”Keskustelu kaupan asemasta on varmistanut, ettei kauppa tee mitään sellaista, jolla asettautuu alttiiksi arvostelulle tai syytöksille. Asian pitäminen julkisuudessa on riittänyt”, eräs johtaja kertoo.

Päinvastaisiakin esimerkkejä löytyy. Teollisuuden brändituotteita on haluttu vaihtaa samaan tuotteeseen kaupan omalla merkillä varustettuna.

”Meille ilmoitettiin toisen suuren toimijan toimesta, että tuotteemme poistetaan valikoimasta ja tilalle tulee private label, jota ei aikaisemmin kyseisessä tuoteryhmässä ole ollut. Samalla kysyttiin haluammeko aloittaa private label -toimittajana ja korostettiin, että kyseessä on hintaetutuote ja hinnan pitää olla alhaisempi kuin nykyisen tuotteemme”, erään yrityksen johtaja kuvailee.

Toinen johtaja kertoo samanlaisesta kokemuksesta: ”Omalla tuotemerkillä myytävää tuotetta lentää ulos kaupan valikoimasta huonoon menekkiin viitaten. Tämän jälkeen ollaan yhteydessä ja pyydetään private label -tarjousta samaisesta tuotteesta.”

Myös maksuehtojen muutokset ja uhkailu tuotteen pudottamisesta valikoimista ovat tuttuja joillekin elintarvikeyrityksille.

Kysely toteutettiin maaliskuun alussa anonyymina verkkokyselynä, joka lähetettiin 30 suomalaisen elintarvikeyrityksen johtajalle. Kyselyyn vastasi 14 johtajaa. MT on toteuttanut vastaavan kyselyn myös 2017 ja 2018.

Lue lisää aiheesta:

MT:n selvitys: Kauppa sanelee muille ruokaketjun pelisäännöt

MT:n selvitys: Elintarvikeyhtiöt kannattavat ruokavaltuutettua – kaupan asema edelleen liian vahva

Ministeri Leppä: Pieniä yrityksiä kyykyttävää pakkojakoa tehneet kaupat kaivetaan esille

Kaupat peruneet vihannestilauksia keskusliikkeen määräyksestä ja tappiot ovat jääneet tuottajalle – lautakunta paheksuu