Tutkijat ja tiedetoimittajat ovat huolissaan siitä, että humpuuki ja kärjistykset ohittavat tieteellisen tutkimustiedon sosiaalisessa mediassa, palstoilla ja blogeissa.
"Tieteen asema on huolestuttava. Väärä tieto leviää esimerkiksi somessa salamannopeasti", toteaa Suomen tiedetoimittajien liiton pääsihteeri Ulla Järvi.
Tieteellistä tutkimustietoa on tarjolla rajattomasti, mutta silti ihmiset kyseenalaistavat sen.
Terveysgurut jakavat ravinto-oppejaan vastoin kansallisia ravitsemussuosituksia, ja rokotusten tarpeellisuudesta väännetään kättä narkolepsiakohun jälkeen.
Kiistely rokotteista on Järven mukaan helppoa, koska poliosta tai isorokosta kärsiviä lapsia ei enää näy.
"Eduskunnassakin istuu ihmisiä, jotka kyseenalaistavat rokotukset."
"On vain yksi lääke. Tutkijoiden on mentävä mukaan jopa vihamieliseen keskusteluun. Keskustelut muuttuvat usein asiallisemmaksi, kun toimittaja tai tutkija osallistuu niihin", Järvi sanoo.
Vuoden tieteentekijän, erikoistutkija Mari Niemen mukaan humpuukin leviäminen hidastuu tiedolla sekä tutkijoiden aktiivisuudella.
Tieteeseen uskotaan, mutta ihmisillä on taipumusta uskoa myös toisiin ihmisiin. "Jos uudenlainen ruokavalio tuo helpotuksen oloon, niin äkkiä viidakkorumpu kumisee."
Hyvällä argumentoinnilla ihminen voi saada monet uskomaan, että ravintosuositukset ovat väärässä, Niemi toteaa.
Hän huomauttaa, että kansalliset ravintosuositukset eivät kumoudu yksittäisen tieteellisen tutkimuksen tuloksilla.
"Mustavalkoista totuutta on harvoin, mutta kärjistykset uppoavat ihmisiin parhaiten."