MT-gallup: Kansa vaatii viljelijöille nykyistä suurempaa korvausta ruuasta

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän gallupin mukaan 85 prosenttia suomalaisista kokee, että maataloustuottajien pitäisi saada nykyistä suurempi osuus ruuan hinnasta.

Vain 3,5 prosentin mielestä tuottajille ei tarvitse maksaa nykyistä enempää.

Vastauksissa ei ilmennyt merkittäviä eroja sukupuolten, ikäluokkien, tulotasojen, asuinpaikkojen ja puoluekannatuksen välillä.

Maatalouden alasajosta on huolissaan 77 prosenttia suomalaisista.

16 prosenttia ei kanna huolta viljelijöiden tilanteesta.

Vähiten huolissaan maataloudesta ovat alle 30-vuotiaat, opiskelijat ja pienituloisimmat. Näistäkin ryhmistä kuitenkin yli puolet on tilanteesta huolissaan.

Metsien suojelusta täyttä korvausta maanomistajille toivoo 53 prosenttia suomalaisista.

15 prosentin mielestä täyttä korvausta ei tarvitse maksaa.

Riittävän korvauksen vaatimus korostuu maaseutumaisissa kunnissa, joskin myös helsinkiläisistä puolet soisi suojelusta maksettavan täyden korvauksen.

Vihreitä äänestävistä ja nuorista naisista alle 40 prosenttia kannattaa metsiensuojelun korvaamista täysimääräisesti.

Kantar TNS Agrin tekemään kyselytutkimukseen vastasi joulukuun lopussa 1 096 suomalaista satunnaisotannalla.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä poliitikkojen ja tulevien hallituspuolueiden pitäisi kuunnella kansan kristallinkirkasta ääntä ja ryhtyä vahvistamaan maatalousyrittäjän asemaa markkinoilla.

Parannuksia kaivataan muun muassa kilpailulainsäädäntöön, kuluttajadatan avoimuuteen, pakolliseen kuluttajainformaatioon ja maatilojen talouden vahvistamiseen.

Marttilan mukaan myös kaupan toimijoilla on viimeinen hetki ryhdistäytyä: ”Suomalainen kauppa menettää tällä tahdilla kansalaisten luottamuksen. Ennätystulosten takominen aikoina, jolloin maatalous kamppailee hengissäpysymisestään, koetaan moraalittomana.”

Päivittäistavarakaupan yhdistys (PTY) korosti 2.1. MT:ssä, että tuottajahinnat ovat viime kuukausina nousseet jo tuotantokustannuksia nopeammin. Toimitusjohtaja Kari Luodon mukaan ”markkinat toimivat, vaikka toisin väitetään”. Hän vakuuttaa, että korjausliikkeet näkyvät viiveellä tuottajahintojen nousemisena.

Marttilan mukaan kauppa on kuitenkin nostanut kohtuuttomasti katteitaan ja jyrännyt omilla tuotemerkeillään.

”Kauppa ulottaa koko ajan vahvemmin lonkeronsa ja määräysvaltansa teollisuuteen. Kyseessä määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, jota kilpailuviranomaisten olisi valvottava.”

Lisäksi Marttila toivoo kaupan parantavan kuluttajainformaatiota. Esimerkiksi tuontisianlihan kohdalla hyllyyn voitaisiin merkitä, ettei tuote täytä Suomen vaatimuksia eläinten hyvinvoinnille.

Metsien suojelun korvaamisesta Marttila toteaa, ettei edes vihreä siirtymä voi kävellä oikeusvaltion ja omaisuudensuojan yli.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri. Kyselyyn vastasi joulukuun puolivälin jälkeen 1 096 suomalaista. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.