Keski-Suomen hyvinvointialue starttasi melko kivuttomasti – perjantain palkkapäivästä ei tullut valtakunnallista kaaosta
Hyvinvointialueen talous on tiukka. Henkilöstöstä on ollut paikoittain pulaa.Jyväskylä
Keski-Suomen hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet luonnehtii 1.1.2023 aloittaneen uuden hyvinvointialueen tilannetta hyväksi. ”Palvelut toimivat kuten ennenkin.” Kuva: Petteri KivimäkiKeski-Suomen hyvinvointialueen ensiaskeleet vuoden alussa ovat sujuneet hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan pääosin suunnitellusti. Kuitenkin myös haasteita on ilmennyt.
”Yleiskuva on hyvä eli palvelut toimivat kuten ennenkin. Haasteita meillä on ollut muun muassa järjestelmien tunnusten kanssa ja esimerkiksi bensakorttien osalta. Ongelmia on ilmennyt, mutta niihin reagoidaan nopeasti”, Tollet toteaa MT:lle.
”Pitkiä päiviä on tehty, mutta henkilöstö on paneutunut ongelmien ratkaisuun hyvin sitoutuneesti. Tällä hetkellä henkilöstön palkkojen maksu näyttää onnistuvan suunnitellusti”, Tollet sanoo.
Tollet totesi aiemmin MT:n haastattelussa (MT 4.10.2022), että Keski-Suomen hyvinvointialueessa halutaan taata turvallinen muutos.
Onko tässä kaikin osin onnistuttu?
”Keskisuomalaisille olemme tähän mennessä taanneet mielestäni turvallisen muutoksen. Isompia varsinaisia yllätyksiä ei ole tullut. Tietysti ilmenneet ongelmat ovat teettäneet työtä.”
Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on tiukka. Henkilöstöstä on ollut paikoittain pulaa.
”Talous on tiukka ja meillä on tiedossa, että ylimääräistä ei ole. Olemme suunnitelleet talousarvion niin, että se riittää tälle vuodelle, mutta liikkumavara on hyvin pieni ja tuottavuutta on parannettava. Henkilöstöstä on ollut pulaa jo luovuttavissa organisaatioissa määrättyjen ammattiryhmien osalta”, Tollet kertoo.
Jan Tollet katsoo, että Keski-Suomen hyvinvointialue kohtaa tulevaisuudessa hyvin samankaltaisia haasteita, jotka muuallakin maassa ovat edessä.
”Rahoituksen riittävyys askarruttaa pitkällä aikavälillä, väestön ikääntymisestä johtuva hoitotarpeen kasvu, hyvinvointi- ja terveyserot eri väestöryhmien välillä ja henkilöstön saatavuus.”
Hyvinvointialueen starttia on edeltänyt kuukausien työ, jossa lukuisia erillisiä organisaatioita on sulautettu yhteen.
”Kyllähän ison työn on teettänyt hallinnon rakentaminen, henkilöstön siirtyminen 26 eri organisaatiosta ja eri tietojärjestelmien toimivuuden varmistaminen”, Tollet summaa.
Valtakunnallinen palkanmaksupäivä on sujunut hyvinvointialueilla ilman kaaosta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ilmoitti tänään aamulla, että hyvinvointialueen ensimmäiset palkat on maksettu onnistuneesti. Palkka on maksettu kyseisellä alueella tänään noin 4 000 työntekijälle.
Palkkalaskelmien tarkistuksessa oli havaittu jonkin verran puuttuvia palkkoja, mutta näitä on korjattu kassamaksulla.
”Saamme tämän päivän aikana tarkempaa tietoa kokonaistilanteesta eli onko esimerkiksi korjauspyyntöjä jätetty tekemättä”, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Anne Sivula sanoo tiedotteessa.
Myös pääluottamusmies Kirsi Mäkilaine sanoo STT:lle, että palkanmaksu Keravan ja Vantaan hyvinvointialueella on sujunut pääasiassa hyvin.
”Kokonaan palkatta jääneitä on yllättävänkin vähän. Mutta tiettyjä palkanosia puuttuu laajoiltakin joukoilta. Pelastuslaitoksien ja lääkäreiden palkat ovat olleet isompia ongelmakokonaisuuksia. Myös lisiä puuttuu palkoista”, hän sanoo.
Myös Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla palkanmaksun raportoidaan sujuneen pääasiassa ongelmitta. Yksittäisiä virheitä ja palkanmaksun ongelmia on kuitenkin raportoitu.
- Osaston luetuimmat
