Korona poiki oivalluksen, joka ei saa unohtua ASF:n torjunnassa

Petteri Orpon (kok.) hallitus kokoontuu viimeiseen budjettiriiheensä reilun viikon kuluttua. Silloin selviää, miten tärkeänä hallitus näkee afrikkalaisen sikaruton koettelemien tilallisten auttamisen. Lupaukset ovat toistaiseksi olleet vaatimattomia. Tuotantosikalan aitaamiseen voi hakea elinvoimakeskukselta investointitukea enintään 40 prosenttiin rakentamiskuluista. Hallitus varautuu Kaakonkulmalla sijaitsevan ASF:n tartunta-alueen aitaamiseen ja siitä aiheutuviin kuluihin. Jos pahin silti toteutuisi ja virus leviäisi tiloille, valtio korvaisi kuolleet tai lopetetut siat, hävitetyn omaisuuden sekä viranomaismääräysten mukaiset puhdistustyöt kokonaan tai osittain. Kyse ei olisi hyvästä tahdosta, vaan eläintautilain noudattamisesta.

Edellä mainittujen korvausten väliin jää välttämättömien torjuntatoimien harmaa alue, jonne ei ainakaan toistaiseksi näytä heruvan euroja. Rajoitustoimien vaikutukset eivät jää vain viennin rajoituksista kärsivään sikatalouteen ja sadon käsiin jäämistä pelkäävään peltoviljelyyn, vaan heijastuvat koko ruokaketjun lisäksi metsätalouteen. Elinkeinonharjoittajille voi tulla kuluja kaluston puhdistamisesta, seisottamisesta, yritystoiminnan rajoittamisesta ja työntekijöiden lomauttamisesta.

Nyt olisi hyvä hetki palauttaa mieleen koronapandemian tukisotkun seurauksena lainsäädäntöön tehdyt muutokset. Pandemian sulkiessa ravintoloita, tapahtumia ja yrityksiä syntyi periaatteellinen oivallus: jos valtio vaatii yrityksiä kantamaan vastuuta yhteisestä turvallisuudesta, yhteiskunnan on osallistuttava kustannuksiin. Kiireessä kyhätty tukimalli osoittautui suutariksi, sillä se ei mahdollistanut suoria kulukorvauksia. Yritysten oli väkipakolla kehitettävä kriisin keskellä kehityshankkeita täyttääkseen tukiehdot. Kaikki eivät tässä onnistuneet, minkä vuoksi tukia on peritty takaisin yhteensä miljoonia euroja.

Kömpelöä lainsäädäntöä on sittemmin uudistettu vastaamaan akuuttien kriisien elinkeinoille aiheuttamaan uhkaan. Näitä työkaluja olisi nyt mahdollisuus käyttää. Riskit ovat olennainen osa yritystoimintaa, mutta koronan tai ASF:n kaltaiset massiiviset ulkoiset shokit eivät ole osa normaalia kysynnän ja tarjonnan lakia.

Kansalaisilta tilalliset saavat tukea. Lähes puolet Maaseudun Tulevaisuuden Kantarilla teettämään kyselyyn vastanneista katsoo, että valtion tulisi korvata tuottajille ASF:n leviämisestä aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset. Korvauksia vastaan on noin viidennes, ja lähes kolmannes ei osaa kertoa kantaansa asiaan (MT 21.8.).

Koronapandemian opit antavat selkänojaa tehokkaasti kohdentuvien tukimallien räätälöintiin. Tietopohjaa tarjoaa elokuun loppuun mennessä valmistuva Luonnonvarakeskuksen laskelma ASF:n taloudellisista vaikutuksista.

Kyse on siten poliittisesta tahdosta tai sen puutteesta. Budjettiriihi näyttää, kummasta.

Kirjoittaja on MT:n vastaava päätoimittaja