Luonnonarvopykälä suojelee vain arvosoita
Etelä-Suomen soista 74 prosenttia on ojitettu ja 10 prosenttia suojeltu. Kuva on Torronsuon kansallispuistosta Tammelasta. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoHallitus antoi torstaina esityksen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi.
Turveteollisuus on pelännyt lakiin tulevaa luonnonarvopykälää – pykälää 13 –, jonka tarkoitus on estää turvetuotanto luonnonarvoiltaan merkittävillä soilla. Pelkoa on aiheuttanut luonnonarvokäsitteen epämääräisyys.
Lakiesityksen selitetekstin mukaan merkittävä luonnonarvo tarkoittaa pääsääntöisesti useamman kuin yhden uhanalaisen lajin tai luontotyypin esiintymistä suunnitellulla tuotantoalueella.
Kaikkein uhanalaisimpien luontotyyppien ja lajien osalta myös yksittäinen merkittävä esiintymä voi estää turpeennoston.
Säännöstä sovellettaisiin soihin, jotka sijoittuvat luonnontilaisuusluokkiin 3–5. Ulkopuolelle jäisivät luokkien 0–2 eli jo vähintään osittain ojitetut ja luonnontilaansa muutoin menettäneet suot, joihin valtaosa turvetuotantohakemuksista kohdentuu.
”Säännöksellä varmistetaan merkittävimpien luonnonarvojen säilyminen arvokkailla, luonnontilaisilla soilla ja samalla mahdollistetaan turvetuotannon jatkuminen luonnontilansa menettäneillä soilla”, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoi esityksen tultua julki.
Niinistön mukaan turvetuotanto käytännössä tuhoaa luonnontilaisen suon luontoarvot. ”Luokkien 4–5 soita ei Etelä-Suomessa enää juuri ole. Viimeiset luonnonarvonsa säilyttäneet, luokan 3, suot on turvattava”, hän painotti.
Jonkin verran lupahakemuksia on edelleen jonossa myös luokan 3 soille, mutta jo lupaprosessissa oleviin kohteisiin ei sovelleta uutta ympäristönsuojelulakia vaan vanhaa.
Turveyhtiö Vapo on moneen kertaan sanonut, että se hakee lupia jatkossa vain luokkien 0–2 soille.
13. pykälää ei sovelleta, jos luonnonarvot on otettu huomioon maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Näin ollen suon jo kertaalleen kartoitettuja luonnonarvoja ei tarvitse kartoittaa uudelleen.
Ympäristöministeriö (YM) lupaa tehostaa ympäristölupien käsittelyä.
”Turvetuotannon lupaprosessi voi kestää aluehallintovirastossa jopa 21 kuukautta”, lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn kertoi.
Rönnin mukaan uusi luonnonarvopykälä nopeuttaa turveluvitusta, koska luonnonarvot arvioidaan jo lupamenettelyn alussa, eikä matkan varrella kuten nyt.
”Painotamme etukäteisneuvotteluja lupaviranomaisten ja turvetuottajien välillä, jotta ympäristölupahakemus olisi mahdollisimman hyvä.”
Silloin lupamenettely sujuvoituu ja myönteisen päätöksen ennakoitavuus paranee.
”Esimerkiksi luontokartoitus ei viivästy talven takia puolta vuotta, kun se tehdään jo ennen hakemuksen jättämistä”, Rönn selvitti.
Aluehallintovirastoihin palkataan määräaikaisesti myös ylimääräistä henkilökuntaa purkamaan nykyistä lupasumaa.
YM:n mukaan myös uudet sähköiset menetelmät nopeuttavat luvitusta.
Vapo ja Energiateollisuus olivat hallituksen lakiesitykseen tyytymättömiä. Heidän mielestään se, että luonnonarvopykälä ei koske luonnonarvot menettäneitä soita, olisi pitänyt kirjata itse pykälään. Nyt se mainitaan vain selitetekstissä.
”Esitetyssä muodossaan pykälä voi johtaa epäselvyyksiin lupaprosesseissa. Siksi on varmistettava, että soveltaminen rajataan vain luonnontilaisimpiin soihin ja että lupaprosessissa jo olevat tuotantoalueet voidaan luvittaa viivytyksettä”, Energiateollisuuden johtaja Jukka Leskelä vaati tiedotteessa.
Vapon mielestä on epäreilua, että turveteollisuus on ainoa toimiala, jota säännös luonnonarvosta koskee.
YM perustelee päätöstä sillä, että nimenomaan turvetuotannossa luonnonarvojen huomioon ottaminen on ollut vajaasti säänneltyä.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat