Komission direktiiviehdotuksen lähtökohtana on, että kiinteiden biopolttoaineiden tuottaminen ei saa aiheuttaa metsäkatoa eli metsäpinta-alan vähenemistä.
”Jos metsäpinta-ala vähenee, sen yhteydessä tuotettu metsäbiomassa ei määritelmän mukaan ole kestävää”, MTK:n Janne Näräkkä selventää.
Suomessa metsien puusto kasvaa nopeammin kuin niitä hakataan. Metsäpinta-ala vähenee kuitenkin rakentamisen takia vuosittain noin 19 000 hehtaaria.
Metsänomistajan kannalta metsäkadon kieltävä asetus tarkoittaa sitä, että metsäpinta-alan väheneminen määrittelee metsäenergian tuottamisen ekologisesti kestämättömäksi.
”Jos metsänomistaja kaataa puuta esimerkiksi uuden tielinjan tieltä, energiaksi tarkoitettuna puu ei olisi enää kestävää”, Näräkkä toteaa.
Nestemäisiä biopolttoaineita koskevien säännösten mukaan raivatulla alalla kasvavaa puuta ei saa myydä energiaksi.
Kiinteitä biopolttoaineita koskevassa ehdotuksessa kriteeriä on tiukennettu koskemaan myös metsänraivauksen yhteydessä saatavaa puuta.
AURA PILKAMA