Selvitys: Koronakevään kriisijohtaminen oli päätöksenteon ytimessä olleiden mukaan onnistunutta, vaikka pandemiaan varautuminen oli kehnoa

Hallitus saa hyvän arvosanan koronaviruksen ensimmäisen aallon toimista, vaikka pandemian kaltaiseen kriisiin ei ollut varauduttu hyvin, kertoo kriisijohtamista tarkastellut selvitys.

Konsulttiyhtiö Deloitten selvitys perustuu muun muassa valtioneuvoston jäsenien, ylimpien virkamiesten, koronakoordinaatioryhmän ja Oikeuskanslerinviraston virkamiesten haastatteluihin. Heistä 22 oli poliittisia päättäjiä ja 25 virkamiehiä.

Selvityksen mukaan koronapandemian kaltaiseen kriisiin ei ollut valmistauduttu juurikaan, vaikka asiantuntijat olivat varoittaneet globaalista tartuntataudista.

"Näin laajaan kriisin ei ollut varauduttu. Haastatellut nimenomaan korostivat, että juuri laajalle levinnyttä tartuntatautia ei ollut harjoiteltu valtioneuvostossa ja että oltiin todella uudenlaisen haasteen edessä", selvityksessä sanotaan.

Uudenlainen tilanne kirkasti tarvetta muun muassa paremmalle kriisiajan organisoitumiselle. Moni koki tärkeäksi, että kriisin yllättäessä kullakin ministeriöllä on selkeät roolit ja vastuualueet, joiden välistä yhteydenpitoa pitäisi edelleen kehittää. Myös hallituksen ja ulkopuolisten viranomaisten yhteistyötä ja tiedonkulkua koettiin tarpeelliseksi kehittää.

Varautumisen suhteen esiin nostettiin myös huoltovarmuus, johon tulisi jatkossa kiinnittää tarkemmin huomiota. Julkisuudessa olivat kevään aikana esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen riittämättömät kasvomaskimäärät, jota seurasivat epäonnistuneet maskikaupat.

Viime vuoden tammikuusta kesäkuuhun ulottuvalla tarkastelujaksolla terveydenhuollon kantokyky onnistuttiin haastateltujen mukaan takaamaan ja yritysten toimeentulo turvaamaan. Myös riskiryhmiä pystyttiin suojelemaan, vaikka usea haastateltu totesikin, että tässä olisi voitu toimia nopeammin ja tehokkaammin.

Toisaalta moni koki, että terveys edellä -ajattelua toteutettiin liikaakin perusoikeudellisten, taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien kustannuksella. Esimerkiksi alueellinen virustilanne tuli raportin mukaan otetuksi huonosti huomioon.

"Usean haastatellun mielestä perusteluita oli vaikeaa ymmärtää sille, miksi ravintolat ja koulut laitetaan kiinni alueilla, joissa tartuntoja ei ole ollenkaan", selvityksessä todetaan.

Useamman haastatellun mukaan tasapaino eri painopisteiden välille löydettiinkin koronan ensisokin jälkeen.

Vaikka selvityksessä nousee erimielisyyttä siitä, kuinka tarpeellisia voimakkaat rajoituskeinot olivat, pidettiin kriisinhallintaa lopputuloksiltaan onnistuneena sekä päätöksentekoa nopeana.

Esimerkiksi valmiuslain käyttöönottoa pidettiin yksimielisesti oikea-aikaisena, vaikka se ei antanutkaan täysin sopivia työkaluja pandemianhallintaan. Haastatteluissa nousikin esiin tarve kehittää paitsi valmiuslakia myös tartuntatautilakia ja muuta lainsäädäntöä.

Ripeän päätöksenteon katsottiin olleen osin ansiota siitä, että hallitus asetti kriisitilanteen etusijalle ja kantoi tilanteesta yhtenäisenä rintamana vastuuta. Toisaalta hallituksen työskentely koettiin paikoin tehottomaksi, kun se neuvotteluissaan muodosti kantoja käytännön asioihin ja yksityiskohtiin. Otteen toivottiin olevan strategisempi.

Kiitosta selvityksessä saa myös kriisistä viestiminen kansalaisille. Viestinnän katsottiin olleen selkeää ja avointa ja siinä teroitettiin ihmisille kriisin vakavuutta, millä arvioitiin olleen suuri vaikutus epidemian hallitsemiseen.

Deloitten selvitys on tehty valtioneuvoston toimeksiannosta. Laajempaa kriisinhallintaa ja -johtamista koskevaa raporttia koostaa Onnettomuustutkintakeskuksen riippumaton tutkintaryhmä. Raportin on määrä valmistua kesällä.