Nato jatkaa Ukrainan tukemista tiellä kohti sotilasliiton jäsenyyttä, lupaa ainakin 40 miljardia sotilasapua – Washingtonin huippukokouksessa varauduttiin myös Trumpin mahdolliseen uuteen presidenttikauteen

Sotilasliitto Naton jäsenmaiden johtajat kertovat keskiviikkona julkaistussa julkilausumassaan jatkavansa Ukrainan tukemista tiellä kohti täyttä euroatlanttista integraatiota, mukaan lukien Nato-jäsenyyttä.

Lausumassa luvataan Ukrainalle seuraavan vuoden aikana ainakin 40 miljardin euron edestä sotilasapua. Lisäksi Ukrainalle luvataan kestävän tason turvallisuusapua.

Julkilausumassa luvatun sotilaallisen tuen lisäksi liittolaiset aikovat jatkaa poliittisen, taloudellisen sekä humanitaarisen tuen antamista Ukrainalle.

Nato ottaa jatkossa myös suuremman roolin Ukrainaa koskevien koulutusten ja asetoimitusten koordinoinnista, josta päävastuu on tähän mennessä ollut Yhdysvalloilla, ja perustaa asiaan keskittyneen komentoelimen. Tällä pyritään suojaamaan asetoimitukset siinäkin tapauksessa, että Ukrainan tukemiseen nihkeästi suhtautuva Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump valittaisiin uudelle presidenttikaudelle marraskuussa.

Muutoksen myötä satoja työntekijöitä eri Nato-jäsenmaista sijoitetaan Saksassa sijaitsevaan tukikohtaan sekä keskeisiin kohteisiin liittouman itälaidalla.

Naton korkeimman päättävän elimen eli Pohjois-Atlantin neuvoston kokous alkoi Washingtonissa Yhdysvalloissa keskiviikkona sen jälkeen, kun maat olivat julkistaneet F-16-hävittäjien toimitusten Ukrainaan alkaneen.

Keskiviikon kokouspäivän istunnon avasivat Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja isäntämaan presidentti Joe Biden. Kuten edeltävän päivän 75-vuotisjuhlallisuuksien puheessaan, Biden mainitsi jälleen Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon merkkinä siitä, että sotilasliitto on nyt vahvempi kuin koskaan.

Julkilausumassa kerrotaan lisätoimista Venäjän hybridiuhkien tai -toimien torjumiseksi yksilöllisesti ja kollektiivisesti.

Uhkien joukossa mainitaan erikseen välineellistetty maahantulo. Lisäksi listalla ovat muun muassa sabotaasi, disinformaatiokampanjat, poliittinen vaikuttaminen sekä kyberuhat. Näiden toimien arvioidaan muodostavan uhan Nato-maiden turvallisuudelle.

Naton johtajat lupaavat jatkaa Venäjän epävakauttamistoimille eniten alttiiden jäsenmaiden tukemista, kun ne vahvistavat omaa kestävyyttään hybridihaasteiden edessä.

”Valtiolliset ja ei-valtiolliset toimijat käyttävät yhä aggressiivisempia hybriditoimia liittolaisia ​​vastaan. Jatkamme hybridiuhkiin ja -haasteisiin valmistautumista, niiden estämistä, niiltä puolustautumista sekä niiden torjumista”, lausumassa sanotaan.

”Toistamme, että hybridioperaatiot liittolaisia ​​vastaan ​​voivat saavuttaa aseellisen hyökkäyksen tason ja saada Pohjois-Atlantin neuvoston vetoamaan Washingtonin sopimuksen artiklaan 5, lausunnossa jatketaan viitaten velvoitteeseen yhteisestä puolustuksesta.”

Naton jäsenmaiden johtajat ilmaisivat julkilausumassa lisäksi huoltaan Kiinan ja Venäjän syvenevistä suhteista. Lisäksi johtajat syyttivät Kiinalla olevan avainrooli Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan avustamisessa.

Lausumassa sanotaan, että Kiina on muodostunut ratkaisevaksi mahdollistajaksi Venäjän sodassa Ukrainaa vastaan niin sanotun rajoittamattoman kumppanuutensa sekä Kiinan Venäjän puolustusteollisuudelle tarjoaman laajan tuen myötä.

Julkilausumassa vaaditaan, että Kiina lopettaa Venäjän sotilaallisten pyrkimysten materiaalisen ja poliittisen tukemisen.

Kiina julkaisi vastauksensa Natolle pian julkilausumaan julkaisun jälkeen.

”Naton tulisi lopettaa niin kutsutusta Kiina-uhasta meuhkaaminen sekä vastakkainasettelun ja kilpailun lietsominen, ja tehdä enemmän maailmanrauhan ja vakauden edistämiseksi”, Kiinan EU:n edustuston tiedottaja sanoo tiedotteessa.

Kiina ei niellyt myöskään Naton kritiikkiä sen roolista Ukrainan sodassa.

”Kaikki tietävät, että Kiina ei ole Ukrainan kriisin luoja. Kiinan suhtautuminen Ukrainaan on avoin ja rehellinen, edustuston tiedotteessa sanotaan.”

Kiina on aiemmin kieltäytynyt tuomitsemasta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Kiinan hallinto on aiemminkin torjunut vihaisesti Naton syytöksiä ja sanonut Yhdysvaltain johtaman liittouman etsivän tekosyytä laajentaa vaikutusvaltaansa itään.

Yhdysvallat on painostanut eurooppalaisia ​​liittolaisiaan jo vuosia kiinnittämään entistä enemmän huomiota Kiinan aiheuttamiin uhkiin.

”Mielestäni Naton tässä huippukokouksessa lähettämä viesti on erittäin vahva ja selkeä, ja me määrittelemme selvästi Kiinan vastuun Venäjän sodan mahdollistamisessa”, Naton väistyvä pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi.

Keskiviikkoisessa julkilausumassa tähdennettiin lisäksi, että Pohjois-Korean ja Iranin katsotaan ruokkivan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa antamalla Venäjälle suoraa sotilaallista tukea.

”Tuomitsemme jyrkästi Korean demokraattisen kansantasavallan tykistöammusten ja ballististen ohjusten viennin, joka rikkoo lukuisia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, ja panemme erittäin huolestuneena merkille Pohjois-Korean ja Venäjän välisten suhteiden syvenemisen”, lausumassa sanottiin viitaten Pohjois-Koreaan maan virallisella nimellä.

Julkilausumassa kerrotaan, että yli kaksi kolmasosaa Naton jäsenmaista on täyttänyt Naton asettaman tavoitteen käyttää puolustusmenoihin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Eurooppalaisten jäsenten ja Kanadan puolustusmenojen kerrotaan lisäksi kasvaneen 18 prosenttia vuonna 2024, mikä on suurin kasvu vuosikymmeniin.

Lisäksi lausumassa todetaan muun muassa, että liittouma hyödyntää täysimääräisesti Suomen ja Ruotsin liittoon tuomia valmiuksia. Nato integroi uudet tulokkaat täysimääräisesti suunnitelmiin, joukkoihin ja komentorakenteisiin. Lausumassa mainitaan erikseen, että sotilasliitto laajentaa läsnäoloa Suomeen.