Putkiremonttien kanssa viivytellään – Aloitetaan usein vasta, kun vuotoja on riesaksi asti

Putkiremontit aloitetaan usein liian myöhään, arvioi Finanssialan johtava asiantuntija Petri Mero.

Myös LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n toimialapäällikkö Arvo Ylönen ja Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä kertovat, että remontit käynnistetään usein vasta, kun useita vuotovahinkoja on jo tapahtunut.

"Odotetaan, että ensin tulee vuotovahinkoja jopa riesaksi asti, ja vasta sen jälkeen lähdetään viemään prosessia eteenpäin", Mero sanoo.

Putkistojen vuodoista aiheutuneiden vahinkojen määrä ja korvaukset ovat Meron mukaan nousseet ennätyslukemiin. Finanssialan tuoreimmat luvut ovat vuodelta 2016, mutta ei ole mitään syytä olettaa, ettei nousu olisi jatkunut.

Vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2016 korvauksia vuotovahingoista yhteensä 175 miljoonaa euroa. Vuotoja korvattiin sekä kiinteistö- että kotivakuutuksista.

"Seurantamme aikana ei ole koskaan ollut tällaisia lukuja", Mero päivittelee.

Kiinteistöt vanhenevat, ja 1970-luvun lähiörakentamisbuumin aikana rakennettuja taloja tulee remontti-ikään enenevissä määrin. Ylönen kertoo, että 1970-luvulla rakennetuissa taloissa putkiremontti tulee eteen 2020-luvulla eli noin 50 vuoden iässä.

"Putkiremonttien tarve on kasvamassa vielä kymmenkunta vuotta", Ylönen ennustaa.

Mero arvioi, että putkiston tekninen käyttöikä on kuitenkin paljon lyhyempi, 40 vuotta. Hänen mukaansa vahinkoja alkaa esiintyä jo 20-vuotiaissa taloissa.

"Otosluontoisen selvityksemme mukaan putki vuotaa omakotitalossa keskimäärin 28-vuotiaana ja kerrostalossa 34-vuotiaana", Mero kertoo.

Heikkilä toivoo, että taloyhtiöt laatisivat strategisen suunnitelman talon kunnossapidosta. Ihanne on häneen mukaansa, jos remontin tarve ennakoidaan jo ennen vahinkoa.

Toisaalta on taloyhtiöitä, jotka teettävät työt ajallaan, Heikkilä arvioi.

"Meidän näkökulmastamme liian vähän tehdään ajallaan ja liian paljon jätetään tekemättä", hän kuitenkin sanoo.