Presidentti Martti Ahtisaaren vahvuudet olivat kansainvälisellä sektorilla ja monenkeskisessä diplomatiassa. Kuva: Kari Salonen
”Hän oli maaseutu- ja maatalousmyönteinen ihminen”, MTK:n entinen puheenjohtaja Esa Härmälä muistelee Martti Ahtisaarta
Juha Marttilan mukaan Martti Ahtisaari ymmärsi erittäin hyvin ruokaturvan merkityksen kriisien perimmäisenä lähteenä.
Martti Ahtisaari (1937–2023) oli Suomen kymmenes presidentti. Hän syntyi Viipurissa ja kuoli Helsingissä. Kuva: Kari SalonenPresidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon elämäntyöstään saanut Martti Ahtisaari kuoli maanantaina aamulla Helsingissä. Ahtisaari syntyi 23. kesäkuuta 1937 Viipurissa ja hän oli kuollessaan 86-vuotias.
Martti Ahtisaari oli Suomen kymmenes presidentti vuosina 1994–2000. Lähes samaan aikaan kuin Ahtisaari presidenttinä, aloitti MTK:n puheenjohtajana Esa Härmälä.
Härmälän mukaan Ahtisaari tuli SDP:n presidenttiehdokkaaksi pitkälti oikeistodemareiden aloitteesta. Ahtisaari voitti puolueen esivaalissa selvästi sosialidemokraattien vahvan miehen Kalevi Sorsan keväällä 1993.
”Kalevi Sorsa koettiin jollain tavalla suomettuneeksi, jos tätä sanaa voi käyttää. Ahtisaari nähtiin raikkaampana vaihtoehtona ja ilmeisesti myös kansa aisti, että hän oli ryvettymätön”, Härmälä sanoo.
Ahtisaari voitti presidentinvaalien toisella kierroksella Elisabet Rehnin helmikuussa 1994. Esa Härmälä muistaa presidentin vaihtumisen hyvin tarkkaan, koska silloin elettiin myös EU-jäsenyysneuvottelujen ratkaisevia vaiheita.
”Neuvotteluvaltuuskunnan kokoushuoneessa ulkoministeri Heikki Haavisto puhui puhelimessa ensin vanhan presidentin Mauno Koiviston ja sitten uuden presidentin Martti Ahtisaaren kanssa.”
Esa Härmälästä tuli MTK:n puheenjohtaja huhtikuussa 1994. Härmälä kuvailee suhdettaan presidentti Ahtisaareen ensi alkuun hieman varaukselliseksi, koska taustalla oli kova vääntö EU-jäsenyydestä.
”Hän korosti yksiselitteisesti, että Suomen pitää mennä EU:n jäseneksi. Minun roolinani oli tietysti katsoa, että jäsenyysratkaisu olisi sopiva maaseudulle ja erityisesti maataloudelle. Aika nopeasti pääsimme Ahtisaaren kanssa normaaliin kanssakäymiseen”, Härmälä sanoo.
Ahtisaari nähtiin raikkaampana vaihtoehtona ja ilmeisesti myös kansa aisti, että hän oli ryvettymätön.
Esa Härmälälle on jäänyt mieleen Martti Ahtisaaren presidenttikaudelta erityisesti pari yhteistä maakuntamatkaa. Presidentti kutsui MTK:n puheenjohtajan mukaan vierailulle Pohjois-Karjalaan ja Varsinais-Suomeen.
”Kävimme maatiloilla ja erilaisissa maaseutukohteissa. Hän oli asenteellisesti maaseutu- ja maatalousmyönteinen ihminen. Siinä ei ole moitteen sanaa.”
Härmälän mukaan Martti Ahtisaaren vahvuudet olivat selkeästi kansainvälisellä sektorilla ja monenkeskisessä diplomatiassa.
”Sillä sektorilla Ahtisaari kohosi harvojen suomalaisten suurmiesten joukkoon”, hän painottaa.
Suomen sisäpoliittinen kenttä oli Ahtisaarelle vieraampi, sillä hän työskenteli vuosikymmeniä diplomaattina ja rauhanvälittäjänä eri puolilla maailmaa. Lisäksi 1990-luvulla uudistettiin Suomen perustuslakia, mitä merkitsi myös presidentin valtaoikeuksien karsimista.
Härmälän mielestä Martti Ahtisaari oli persoonana ehdottoman hyväntahtoinen.
”Hän oli vilpittömästi kiinnostunut ihmisistä. Taustalla oli myös pientä varovaisuutta ja varauksellisuutta, mikä johtui asemasta presidenttinä. Kaiken kaikkiaan Martti Ahtisaari oli miellyttävä ihminen”, Härmälä kuvailee.
MTK:n nykyinen puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, että presidentti Ahtisaarella oli merkittävä tehtävä siinä, miten Suomi astui osaksi eurooppalaista yhteistyötä. Hän oli ensimmäinen EU-Suomen presidentti.
”Martti Ahtisaari oli suomalainen suurmies ja kansainvälisesti erittäin arvostettu rauhanvälittäjä, mistä hienoimpana tunnustuksena on tietenkin Nobelin rauhanpalkinto.”
Juha Marttila kommentoi lähinnä Martti Ahtisaaren presidenttikauden jälkeistä aikaa, jolloin hän itsekin nousi MTK:n johtotehtäviin.
Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari perusti arvostetun rauhanvälitysjärjestö CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin ja toimi kansainvälisissä rauhanneuvottelun ja sovittelun tehtävissä.
Marttilan mukaan Martti Ahtisaari ymmärsi erittäin hyvin ruokaturvan merkityksen kriisien perimmäisenä lähteenä.
”Asiat eivät yleensä eskaloidu väkivallaksi silloin kuin ihmisillä on toivon kipinä. Toivo katoaa, kun menetetään kyky tuottaa ruokaa”, Marttila sanoo.
Globaalissa mittakaavassa Ahtisaaren mittava työ rauhanvälittäjänä kytkeytyi siten olennaisesti maatalouteen ja ruokaturvaan.
”Siinä suhteessa hän saa työstään suuren arvostuksen taatusti myös talonpoikaisväestöltä Suomessa ja maailmanlaajuisesti”, Marttila korostaa.
Ahtisaari oli myös toistaiseksi viimeinen tasavallan presidentti, joka harrasti metsästystä.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ehti tavata Martti Ahtisaaren muutamia kertoja. Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen Ahtisaaren Nobel-palkinnon kunniaksi järjestetty juhla Helsingin Kansallisteatterissa.
”Paikalla puhumassa oli esimerkiksi entinen afrikkalainen lapsisotilas. Hänen puheenvuoronsa johdatteli illan mittaan ruokaturvakeskusteluun.”
Juha Marttila muistuttaa, että Ahtisaari oli myös toistaiseksi viimeinen tasavallan presidentti, joka harrasti metsästystä.
”Martti Ahtisaari kävi ainakin hirvimetsällä. Ei nyt ehkä kekkosmaisesti, mutta metsästi kuitenkin.”
Marttilan mukaan Ahtisaari oli kansainvälinen metropoliitti ja karjalainen.
”Karjalainen avoimuus aiheutti presidenttikaudella myös tiettyjä ongelmia. On hienoa, miten hän toi karjalaista taustaansa ja Suomen lähihistoriaa esiin maailmalla.”
Suomalaisten tuottajien kehitysyhteistyö täytti viime viikolla 10 vuotta. MTK, SLC, Pellervo ja ProAgria perustivat FFD:n (Food and Forest Development Finland) vuonna 2013.
”Olemme oppineet kehitysyhteistyössä paljon Ahtisaarelta. Mitään kestävää kehitystä ei tapahdu, jos maalla ja luonnonvaroilla ei ole taloudellista arvoa. Lähdemme liikkeelle perusasioista.”
Juha Marttila huomauttaa, että Martti Ahtisaarella oli presidenttinä merkittävä rooli myös Puolustusvoimien ylipäällikkönä.
”Puolustusvoimia lähdettiin integroimaan saman tien Nato-yhteensopivaksi, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Nato-prosessi alkoi jo 1990-luvulla Martti Ahtisaaren presidenttikaudella. Sitä ei taatusti tehdä ilman ylipäällikön kannustusta ja siunausta”, Marttila sanoo.
- Osaston luetuimmat
