Pohjoismaalaisten medialukutaito on hyvä, mutta ikäryhmien väliset erot suuria

Pohjoismaissa ihmisten medialukutaito on hyvä, mutta ikäryhmien väliset erot ovat suuria. Asia selviää Suomen, Islannin, Ruotsin, Tanskan ja Norjan mediakasvatusviranomaisten teettämästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan yleisesti Pohjoismaat ovat samankaltaisia.

Suurimmat erot ovat ikäryhmien välisiä. Nuoremmat ymmärtävät paremmin sosiaalista mediaa ja vanhemmat puolestaan perinteistä mediaa.

Yli 55-vuotiaista noin viidesosa ei pyri varmentamaan vääräksi epäilemänsä uutissisällön tietoa. Nuoremmat taas käyttävät enemmän strategioita virheelliseksi epäilemänsä tiedon tarkistamiseen.

Lisäksi joka kolmas 16–44-vuotiaista kokee, että uutisista on vaikea pysyä perillä.

Tutkimuksen mukaan 9–15-vuotiaiden pohjoismaalaisten tärkein uutislähde on sosiaalinen media, mutta heidän luottamuksensa siihen tiedonlähteenä on heikko.

Luottamus toimittajiin ja journalismiin on lapsilla ja nuorilla vahva. Lisäksi he pitävät tv-uutisia demokratiaa edistävinä.

Pohjoismaalaisten lasten ja nuorten ymmärrys median rahoituksesta on heikompi kuin vanhemmilla ihmisillä. Noin puolet 9–15-vuotiaista tietää, että julkisen palvelun yleisradiotoiminta on verorahoitteista. Sen sijaan suuri osa uskoo, että kaupalliset mediat ovat niin ikään verorahoitteisia.

Yli 16-vuotiaista taas valtaosalla on hyvä käsitys siitä, miten eri tiedotusvälineitä rahoitetaan.

Yli 16-vuotiaista valtaosa tietää, miten sopimattomasta materiaalista voi ilmoittaa digialustoille. Yli 55-vuotiaista kolmannes ei tutkimuksen mukaan ollut kuitenkaan tietoinen tästä mahdollisuudesta.

9–15-vuotiaista lapsista ja nuorista puolestaan kaksi kolmasosaa tietää, miten sopimattomasta materiaalista voi ilmoittaa digialustoille.

Alle 45-vuotiaista yksi viidestä uskoo, että Facebookilla olisi vastaava toimittaja, joka voidaan saattaa vastuuseen Facebookissa olevasta sisällöstä.