Muistisairauteen sairastuu paljon aiempaa arvioitua useampi
Aiemmat arviot muistisairauksien yleisyydestä Suomessa ovat perustuneet eurooppalaisiin väestötutkimuksiin ja suomalaisiin tutkimuksiin 1980- ja 1990-luvuilta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uuden tutkimuksen mukaan muistisairauteen sairastuu vuosittain enemmän ihmisiä kuin on aiemmin arvioitu. Kuva: LEHTIKUVA / Emmi KorhonenMuistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain huomattavasti useampi kuin aiemmin on arvioitu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo, että uuden tutkimuksen mukaan muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiemmin määräksi on arvioitu 14 500.
Vuonna 2021 noin 150 000 suomalaisella oli diagnosoitu muistisairaus. Suurin osa oli yli 85-vuotiaita.
Uudessa tutkimuksessa sairastuneiden määrää selvitettiin koko maan kattavista sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekistereistä ja Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääkeostojen rekistereistä. Aiemmat arviot muistisairauksien yleisyydestä Suomessa ovat perustuneet eurooppalaisiin väestötutkimuksiin ja suomalaisiin tutkimuksiin 1980- ja 1990-luvuilta.
"Tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että rekisteritiedot kattavat vain todetut sairaudet, ja näin ollen todennäköisesti aliarvioivat todellista muistisairauksia sairastavien määrää”, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Hanna-Maria Roitto tiedotteessa.
THL:n mukaan muistisairautta sairastavien määrä kasvaa voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. Vuonna 2040 sairastavia on jo 247 000, jos muistisairauksien yleisyys pysyy vuoden 2021 tasolla ja iäkkäiden määrä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.
Muistisairauksia todetaan enemmän alueilla, joilla on paljon ikääntynyttä väestöä, mutta pelkkä väestörakenne ei selitä eroja.
Hyvinvointialueiden välillä on huomattavia eroja muistisairauksia sairastavien määrissä. Suurinta sairastavuus on Kainuussa, jossa muistisairastuneita on yli 5 000 sataatuhatta asukasta kohden. Vähäisintä sairastavuus on Ahvenanmaalla. Siellä muistisairaus on diagnosoitu noin 1 400:lla sataatuhatta ihmistä kohden.
Muistisairauksia todetaan enemmän alueilla, joilla on paljon ikääntynyttä väestöä, kuin nuoremman ikärakenteen alueilla. Roiton mukaan pelkkä väestörakenne ei selitä eroja.
"Lukuihin voivat vaikuttaa alueelliset resurssit ja hoitokäytännöt, sekä muistisairauksien riskitekijöiden yleisyys alueella.”
Tutkimus toteutettiin osana Kansallinen terveysindeksi -hanketta. Tietokokonaisuus kattaa useita indikaattoreita väestön sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä.
- Osaston luetuimmat
