
Kun paikallislehti lakkaa ilmestymästä, maaseutupaikkakunnalle voi syntyä aukko tiedonvälitykseen. Näin kävi Haapajärvellä, kun kaksi paikallisesti ilmestynyttä lehteä lakkautettiin lyhyen ajan sisällä.
Kotiseutuyhdistys Haapajärvi-seura päätti paikata syntyneen tyhjiön ja alkoi tuottaa uutisia vapaaehtoisvoimin yhdistyksen omille verkkosivuille. Ensimmäiset jutut Haapajärven yhteisökanavalla julkaistiin huhtikuussa 2024.
”Ihmiset ovat luonnostaan kiinnostuneita siitä, mitä kotiseudulla tapahtuu, ja yhteisöillä on tarvetta kertoa toiminnastaan. Halusimme tarjota kanavan, jossa kerrotaan oman lähiympäristön asioista”, sanoo Haapajärvi-seuran sihteeri Kimmo Niskanen.
”Kirjoittajat toimivat eräänlaisina kyläkirjeenvaihtajina ja kertovat, mitä paikkakunnalla tapahtuu.”
Syyskuun lopussa sivustolla oli tuoreita juttuja muun muassa uuden navetan avajaisista, alueellisesta kirjoittajayhdistyksestä, urheilukilpailuista ja osuuspankkien yhdistymisestä.
Niskasen mukaan tarkoitus on tuottaa ”yltiöpaikallista” sisältöä myös sellaisista asioista, jotka eivät yleensä ylitä uutiskynnystä valtakunnallisessa tai edes alueellisessa mediassa. Yhteisökanavalla ei toisaalta ole journalistista roolia esimerkiksi päätöksenteon kriittisenä tarkkailijana.
”Näen että tämä ja perinteinen media ennemminkin täydentävät toisiaan”, Niskanen toteaa.
”Näen että tämä ja perinteinen media ennemminkin täydentävät toisiaan.”
Sisältöä tuottaa pienehkö vapaaehtoisjoukko. Myös paikalliset yhdistykset ja seurat voivat käyttää kanavaa tiedotukseen.
”Kun halutaan tehdä näkyväksi yhteisöjen toimintaa, ketkä olisivat parempia kertomaan kuin ihmiset itse? Kirjoittajat toimivat eräänlaisina kyläkirjeenvaihtajina ja kertovat, mitä paikkakunnalla tapahtuu”, Niskanen kuvailee.
Toistaiseksi tekijöitä on löytynyt hyvin. Sosiaalinen media on tehnyt sisällöntuotannosta monille tuttua, ja älypuhelinten myötä myös kuvien ottamisen kynnys on madaltunut.
Yhteisökanavan kehittämiseksi Haapajärvi-seuralla on käynnissä Leader-rahoitteinen hanke. Sen puitteissa järjestetään kirjoittajakoulutusta ja tarjotaan viestinnällistä tukea sekä apua tapahtumien järjestämiseen yhdistyksille ja seuroille.
”Tavoitteena on rakentaa vakiintunut kirjoittajaverkosto ja koota vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat kokonaisuudesta jatkossa”, kertoo hankkeen osa-aikainen työntekijä Juha Uusivirta.
Uusivirta vastaa juttujen julkaisemisesta ja tuottaa itsekin sisältöä, käy raportoimassa tapahtumista ja haastattelee paikallisia ihmisiä. Hän pitää tärkeänä, että tieto on helposti löydettävissä.
”Nykyään tiedonkulku on pirstaloitunutta ja algoritmit säätelevät näkyvyyttä. Tämä kanava kokoaa yhteen paikalliset kuulumiset ja helpottaa niiden löytymistä”, Uusivirta sanoo.
”Nykyään tiedonkulku on pirstaloitunutta ja algoritmit säätelevät näkyvyyttä. Tämä kanava kokoaa yhteen paikalliset kuulumiset ja helpottaa niiden löytymistä.”
Haapajärvi-seurassa on tiedostettu, että osa väestöstä ei käytä internetiä. Tämän vuoksi yhteisökanavan juttuja julkaistaan myös painettuina kerran kuukaudessa seutukunnallisen ilmoituslehden liitteessä.
Lisäksi sisältöjä esitetään infonäytöissä eri puolilla kaupunkia sekä paikallisessa Haa App -mobiilisovelluksessa.
Vaikka ajankohtainen tiedottaminen on yhteisökanavan tärkein tehtävä, sillä on kotiseutuyhdistyksen näkökulmasta myös syvempi merkitys.
”Yksi tehtävistämme on kotiseutuperinteen tallentaminen. Yhteisökanava tallentaa ajan kuvaa, ja sen sisällöstä rakentuu samalla sähköinen kotiseutuarkisto”, Uusivirta sanoo.
”Yhteisökanava tallentaa ajan kuvaa, ja sen sisällöstä rakentuu samalla sähköinen kotiseutuarkisto.”
Yhteisökanavan rakentamiseen ei ole otettu suoraa mallia muualta, mutta vastaavanlaisia paikallisia tiedotuskanavia löytyy Suomen Kylät ry:n mukaan eri puolilta Suomea.
Nostoina voidaan mainita muun muassa Satakunnan Lavia sekä Pirkanmaan Eräjärvi ja Hämeen Vojakkala, joissa julkaistaan paikallista tiedotuslehteä vapaaehtoisvoimin.
Urbaani esimerkki löytyy Helsingin Roihuvuoresta, jossa julkaistaan asukkaiden toimittamaa kaupunginosalehteä. Sähköisten julkaisujen rinnalla perinteiset kylien ilmoitustaulutkin pitävät yhä pintansa tiedonvälityksessä.