Psyykenlääkkeet vesistöissä muuttavat kalojen käyttäytymistä
Yleiselle ihmisten ahdistuslääkkeelle oksatsepaamille altistuneet ahvenet ovat rohkempia, epäsosiaalisempia ja tehokkaampia ruoan hankinnassa kuin lääkkeelle altistumattomat verrokit, osoittaa tuore Uumajan yliopiston tutkimus.
Kuva: KARI SALONENTutkittu lääkeaine oksatsempaani vähentää ihmisen stressitasoja ja sillä on ilmeisesti sama vaikutus kaloihin, kirjoittaa Tiede-lehti ruotsalaisesta tutkimuksesta.
Kokeessa ahvenet altistettiin seitsemän päivän ajan samanlaisille lääkepitoisuuksilla kuin, mitä tavataan paikoin Ruotsin vesistöissä. Ahvenia testattiin sen jälkeen tyypillisillä käyttäytymiskokeilla.
Oksatsempaania saaneet kalat lähtivät muitta mutkitta tutkimaan uusia paikkoja altaassa, kun verrokit pysyttelivät visusti piilossa. Lääke-ahvenet myös ehtivät ahmia suuren osan tarjolla olevan ruoasta, ennen kuin muut kalat pääsivät edes alkuun syömisessä.
Siksi lääke muuttanee enemmän ahvenen kaltaisia saaliskaloja, jotka kokevat paljon stressiä, kun taas saalistajiin sillä on tutkijoiden mukaan todennäkoisesti vähemmän vaikutusta.
Ei vain Ruotsissa
Ahvenyksilöille lääkealtistus toi hyödyllisiä ominaisuuksia. Luonnossa piirteet kuten rohkeus voivat kuitenkin altistaa kalan helpommin saalistajille.
Uusista käyttytymispiirteistä saattaa olla myös arvaamattomia ekologisia seurauksia, kun yksi tärkeä peluri ravintoverkossa muuttaa toimintatapojaan.
"Ongelma ei ole ruotsalainen. Samanlaisia lääkeainepitoisuuksia esiintyy joka puolella maailmaa", muistutti Uumajan yliopiston tutkija Jerker Fick Bostonissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Tutkimuksen julkaisi Science-lehti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat