Maa- ja metsätaloustuottajajärjestö MTK kävi kuluneena vuonna läpi historiansa suurimman mullistuksen. Marraskuussa MTK:n valtuuskunta hyväksyi jäsenikseen 80 metsänhoitoyhdistystä. Vuoden vaihtuessa metsänhoitoyhdistysten jäsenistä tulee myös MTK:n jäseniä.
Yhdistymisen myötä MTK:n jäsenmäärä suunnilleen kolminkertaistuu yli 400 000:een. Lopullinen määrä riippuu siitä, moniko eroaa metsänhoitoyhdistyksestä, kun jäsenyydestä tulee vapaaehtoinen.
Suomenkielisistä metsänhoitoyhdistyksistä vain kaksi jää jäsenyyden ulkopuolelle. Päijänne haki jäsenyyttä, mutta sen nykyiset säännöt eivät täytä ehtoja. Kiiminki ei ole hakenut jäsenyyttä.
Ruotsinkieliset metsänhoitoyhdistykset liittyvät niin halutessaan ruotsinkieliseen tuottajajärjestöön SLC:hen.
Uudistuksen taustalla on lakimuutos, joka tekee metsänhoitoyhdistysten jäsenyydestä vapaaehtoisen.
Jäsenyys jatkuu vuoden yli automaattisesti, mutta ensi vuonna metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun maksaminen on vapaaehtoista. Pakolliseen metsänhoitomaksuun verrattuna keskikokoisen metsätilan jäsenmaksu pienenee tai pysyy ennallaan. 30 hehtaarin metsätilan omistaja maksaa jäsenmaksua keskimäärin 75 euroa. Jatkossa Mhy-jäsenet saavat käyttöönsä MTK:n jäsenedut ja palvelut muiden jäsenten tapaan.
Järjestön kasvaessa myös sen valtuuskunta kasvaa. Ensi vuonna metsävaltuuskunta valitsee MTK:n valtuuskuntaan 20 metsänhoitoyhdistysten edustajaa. Nykyisin metsävaltuuskunnalla on kaksi paikkaa.
14 MTK-liittoa saa ensi vuonna yhteensä 55 paikkaa. Nykyinen paikkamäärä on 38.
Lisäksi valtuuskuntaan tulee enintään viisi yhteisöjäsenten edustajaa. Alussa se tarkoittaa kahta: Suomen turkiseläinten kasvattajain liittoa ja Pro Agriaa. Ensi vuonna joukkoon odotetaan Suomen yhteismetsiä. Tänä vuonna yhteisöjäsenillä oli valtuuskunnassa yksi paikka.
NIKLAS HOLMBERG
HEIKKI VUORELA
Aiheesta lisää sivulla 13