Useat asiantuntijat suosittelevat elvytystä eli lisälainan ottoa talousongelmien hoitamiseksi. Heidän mielestään Suomen kokonaisvelkamäärä ei ole kansainvälisesti vertaillen vaarallisen suuri.
Velan suuruus on jopa toisarvoinen asia. Velkaantumisen vauhdin ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn yhdistelmällä on todellista merkitystä. Nyt yritysten toimintaympäristö on liian säädeltyä ja liian suurilla veroilla ja veroluonteisilla maksuilla rasitettua.
Tämä on ongelma, johon on puututtava. Useat suuryritykset paisuvat hyvinä aikoina ja joutuvat ennemmin tai myöhemmin lakkauttamaan epäoleellisia toimintojaan. Suomikin on yritys, joka yrittää viedä tavaroita ja palveluita maailmalle, jotta elintaso säilyisi.
Euroopan unioniin liittymisen jälkeen Suomen keskushallinto virastoineen on kasvanut liian suureksi. Keskushallinnon
koolla on suora yhteys pikkutarkkaan sääntelyyn, turhiin määräyksiin ja lukuisiin työaikaa vieviin raportointeihin, joiden sisältövaatimuksia muutetaan jatkuvasti.
Keskushallinnon pienentäminen on välttämätöntä, vaikka jokainen ministeriö tulee sitä vastustamaan. Puolustusvoimauudistuksen läpivieminen on erinomainen esimerkki johtamisesta. Vain vastuutettu kasvollinen johtajuus tuottaa tuloksia.
Jos yrityksen omistajat eivät usko tulevaisuuteen, he eivät investoi. Mitä silloin tapahtuu EKP:n halvalle elvytysrahalle, jota se tarjoaa EU-alueen pankeille? Se ohjautuu valtioiden velkakirjojen kautta pönkittämään julkisia rakenteita tai napinpainalluksella edistämään aasialaisia investointeja. Vanhat elvytysteoriat eivät enää päde.
Tähän saakka yhteiskunnan rakenteelliset uudistukset ovat tuottaneet enimmäkseen pettymyksiä. Pettymyksen tunne syntyy ylisuurista odotuksista, joita todellisuus ei vastaa.
Näin on käynyt kunta- ja sote-uudistuksissa. Kannattaisiko uudistuksia viedä pienemmissä palasissa eteenpäin?
Tälle tielle lähti ministeri Petteri Orpo (kok.), joka ehdotti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdistämistä. Hyvälle esitykselle ilmaantui heti vastustajia.
Nopeimman vastustajan tittelistä kilpailivat valiokuntien puheenjohtajat keskustan Jari Leppä ja vasemmistoliiton Martti Korhonen. Eikö valtion sekava ja kasvoton johtamisjärjestelmä ole heille vielä avautunut? Vastustuksesta huolimatta ministerin esitys on otettava seuraavaan hallitusohjelmaan.
Markku Eestilä
kansanedustaja (kok.)