LIMINKA (MT)
Riistan huomioiminen metsänhoidossa ei juuri lisää kustannuksia, projektipäällikkö Janne Miettinen Suomen riistakeskuksesta kiteyttää.
Päinvastoin, nyt on sallittua jättää osa metsästä hallitusti hoitamatta.
Riistakeskus on luonut erityisesti metsänomistajille, metsureille ja metsäkoneenkuljettajille suunnatun työohjeen. Siihen on tiivistetty työlajeittain käytännön ohjeet, miten riistaeläinten elinolot voidaan ottaa entistä paremmin huomioon.
Limingan Rosinneva Pohjois-Pohjanmaalla on yksi Askel riistametsään -hankkeen 19 kohteesta, jossa riistapainotteisia metsänhoidon menetelmiä on kokeiltu.
Riistan huomioiminen on parasta aloittaa jo taimikon varhaishoidossa.
Metsäkanalintujen, jänisten ja hirvieläinten suojapaikoiksi voi jättää riistatiheikköjä, jotka ovat kooltaan muutaman puun ryhmästä muutamaan aariin.
Ensiharvennuksessa ennakkoraivaus ei aina ole välttämätön, jos näkyvyys kaadettavien puiden tyvelle on riittävä.
Ainakin äärimmäisen tarkasta raivauksesta voitaisiin riistakeskuksen mukaan päästä eroon.
”Jos tämä olisi hakattu, paljon olisi menetetty”, Miettinen osoittaa metsurin jättämää tiheikköä harvennuskohteella.
Tiheiköt on hyvä merkitä kuitunauhoilla, jotta hakkuukoneenkuljettaja osaa jättää ne hakkaamatta.
Rosinnevalla maanomistajat toivovat, että riekkokanta vahvistuisi.
Hanke palkkasi metsurin kaatamaan osan suokuvion kitukasvuisista männyistä. Avartunut maisema hyödyttää riekkoa, koska petolinnuilla, kuten kanahaukalla, on aiempaa vähemmän lymypaikkoja.
Myös ojia on tukittu, jotta vedenpinta nousisi ja suo palautuisi ojitusta edeltäneeseen tilaan.
Riistakeskuksen mukaan ennallistamiseen sopivat suot, joilla puuston kasvu ei ole lisääntynyt toivotulla tavalla ojituksesta huolimatta.
Riistakeskus suosittaa uudistushakkuissa välttämään voimakasta maanmuokkausta ja raivausta.
Varpukasvusto olisi tärkeää yrittää säilyttää riistan ravinnoksi.
Uudistushakkuun vaihtoehdoksi riistakeskus tarjoaa myös yläharvennusta tai metsän kasvattamista erirakenteisena. Jos riistatiheiköt on kuitenkin hakattu jo aiemmin, kiertoajan pidentäminen on turhaa.
Rosinnevalla yksi kuvio on uudistettu siten, että alalle on jätetty alikasvoskuusikko pystyyn.
Paatunein metsänhoitaja saattaisi pitää alaa huolimattoman työn tyylinäytteenä, mutta paikalla olevat riistamyönteiset metsänomistajat ovat toista mieltä.
”Minua on aina hirvittänyt isot aukot. On erittäin hyvä, että riistalle on jätetty suojapaikkoja”, metsänomistaja Eero Järvelin sanoo.
Janne Miettisen mukaan tärkeintä on asennemuutos: metsänhoidossa ei tarvitse enää vaalia puistomaisuutta.
Suvi Niemi
Riistametsänhoidon työohjeet
voi ladata verkosta osoitteesta: Riista.fi > Riistatalous >
Riistakannat > Hoitosuunnitelmien toimeenpano > Askel riistametsään