Suomen tulevaisuudesta puhuttaessa ei pitäisi keskittyä vain synkistelyyn. Meillä on edelleen paljon osaamista, joka käy kaupaksi maailmallakin.
Yksi tällainen nopeasti kasvava toimiala on niin kutsuttu cleantech-teollisuus – ympäristön kuormitusta vähentävä tekniikka ja osaaminen (MT 24.7.). Ala laskee liikevaihtonsa yltävän jo 25 miljardiin euroon, ja siitä odotetaan Suomen viennille uutta veturia.
Jos maan hallitusta monesta moititaankin, cleantechin osalta sitä voi kiitellä järkevistä linjauksista. Hallitus pyrkii kohdentamaan vuosittain 350 miljoonaa euroa julkisiin hankintoihin alan kotimaisilta yrityksiltä.
Tilausten ansiosta yritykset saavat kotimaahan referenssikohteita, joita esitellä asiakkailleen. Myös Suomen vienninedistämismatkoilla cleantech on ollut näkyvästi esillä.
Suomen osaamista ympäristötekniikassa arvostetaan maailmalla. Alan innovaatioissa Suomi on jo rankattu ykkössijalle. Markkinoilla kärkipaikkaan on vielä matkaa, sillä alan yritysten koko rajoittaa viennin kasvua.
Cleantech Finlandin ohjelmajohtajan Santtu Hulkkosen mukaan liikevaihdoltaan 5–10 miljoonan euron yritysten pitäisi kasvaa 50–100 miljoonan liikevaihtoon. Tilaa olisi useille tätä suuremmillekin, mutta resurssit kasvuun ovat riittämättömät.
Kasvuun tarvittava rahoitus on nykyisessä taloustilanteessa tiukassa. Cleantech-osaamisen synty liittyy kuitenkin vahvasti perinteisiin toimialoihimme kuten energia- ja metsäteollisuuteen. Ehkä myös kasvu syntyy toimialojen yhteistyönä.
Cleantech näyttääkin kasvaneen nopeasti juuri teollisuusyrityksissä. Perinteisestä savupiipputeollisuudesta cleantech-yritysten kärkikymmenikköön yltävät muun muassa Wärtsilä, Metso, Neste Oil, Kemira ja Outokumpu.
Yllättävää ehkä, mutta myönteistä.
Ympäristöongelmat eivät maailmalta lopu. Eivät lopu myöskään työt ja tilaukset ongelmien ratkojilta.
Puhtaalla vedellä ja ilmastolla riittää kysyntää. Suomen kannalta ehkä uudeksi ”nokiaksi” asti.