
Työntekijäjärjestöt ovat ilmoittaneet ammattiliitto toisensa perään nostavansa järjestövalmiuttaan.
Maan suurin ammattiliitto, sak-lainen Teollisuusliitto kertoi viime keskiviikkona aloittavansa ”järjestöllisten toimenpiteiden valmistelun maan hallitusta vastaan”.
Päivää aiemmin opettajien ammattijärjestö OAJ kertoi varautuvansa järjestöllisiin toimiin.
Mitä syksyllä on tulossa? Poliittinen yleislakkoko vuoden 2015 tapaan, joilloin ay-liike yhtenäisenä vastusti Juha Sipilän (kesk) hallituksen toimia työttömyysturvan heikentämiseksi?
Onko lakkopäivät jo sovittu kalentereihin, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto?
”Lakkopäivää ei ole kalentereissa. Luulen, että kaikenlaista muuta saattaa tulla, kuten luottamushenkilöiden aktivoitumistoimia”, vastaa Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto MT:n kysymykseen.
Työtaistelutoimia ei siis vielä ole julistettu, mutta puheet ovat koventuneet ammattiliitoissa ja keskusjärjestöissä.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan konsensuksen aika on ohi. STTK:n hallitus arvioi, että kolmikannan aitouteen neuvotteluissa on mahdoton luottaa. Myös sttk-laiset liitot pohtivat jatkotoimia:
”Työlainsäädäntöön liittyvissä kirjauksissa on huomioitu yksinomaan työnantajapuolen ja elinkeinoelämän tavoitteet, mutta unohdettu työntekijäjärjestöt. Kun hallitusohjelmaan on tavoitteiden lisäksi kirjattu etukäteen keinot, joilla työlainsäädäntöä uudistettaisiin, voi kysyä, mistä lopulta neuvotellaan ja mitkä työntekijäjärjestöjen todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat, puheenjohtaja Palola toteaa.
Myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää ”aitoa ja huolellista kolmikantaista valmistelua esitetyissä aikataulu- ja lopputulosraameissa mahdottomana”.
SAK.n hallitus on koolla seuraavaksi 4. syyskuuta.
Työministeri Arto Satonen (kok) vähätteli hallitusohjelmaan kirjattujen työlainsäädäntömuutosten merkitystä Helsingin Sanomien haastattelussa (17.8.):
”Oikeastaan kaikki, mitä esitämme työelämäpuolella, on Ruotsissa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Nämä ovat järjestelmän kehittämistä ja kilpailukyvyn vahvistamista, mutta eivät järjestelmän mitään radikaalia muuttamista.”
Kokoomuksen ministeriryhmän kesäkokouksessa puhunut Satonen ei odottanut hallitusta vastustavia lakkoja syksylle.
Opettajien ammattijärjestö OAJ suhtautuu erityisen kriittisesti lakisääteiseen vientivetoiseen palkkamalliin.
”Siitä ei seuraa mitään hyvää, jos hallitus puuttuu palkkaneuvotteluihin. Jos maan hallitus ryhtyy ajamaan lakisääteistä vientivetoista palkkamallia, OAJ varautuu järjestöllisiin toimiin”, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto varoitti ammattiliiton tiedotteessa.
Hallitus aikoo aloittaa työlainsäädännön muutokset puuttumalla työntekijäjärjestöille herkkään lakko-oikeuteen. Tämän odotetaan tapahtuvan eduskunnan syysistuntokaudella.
Hallitusohjelmaan kirjatut työttömyysturvan heikennykset ansioturvaan ja muun muassa paikallisen sopimisen laajentamiseen työpaikoilla ajoittunevat kevätistuntokaudelle 2024.
Sipilän hallituksen puuttuessa työlainsäädäntöön ay-liike järjesti kahteen otteeseen ”toimintapäivän” hallituksen politiikkaa vastaan.
Teollisuusliiton Aallon mukaan etuuksien mahdollisiin heikennyksiin lainsäädäntömuutoksin palataan uudestaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa.
Seuraavalla palkkakierroksella ei puhuta vain palkoista. Sisältökysymykset nousevat neuvottelupöytään, mikäli esimerkiksi ensimmäisen sairaslomapäivän palkallisuuteen tai palkattomuuteen puututaan työlainsäädäntöä muuttamalla.
Ilmapiiri työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä on jännittynyt.