Kiviniemen keinot maatalouden kannattavuuden nostamiseksi: tutkimus, tuotekehitys ja vienti

Elintarvikkeiden viennin lisäämiseen pitää keskittyä koko elintarvikeketjussa, Mari Kiviniemi patistaa. 

Maatalouden pärjääminen nykyistä paremmin on Mari Kiviniemen mukaan vahvasti myös kaupan edun mukaista. "Suomalaiset haluavat ostaa ja syödä suomalaista ruokaa."

"MTK:n ja muiden maatalousjärjestöjen pitäisi hakea parannusta maatilojen surkeaan taloustilanteeseen yhteistyössä kaupan, teollisuuden ja valtion kanssa", hän sanoo.

Tietyt maataloustuotteet ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Yksi huonosti hyödynnetty vahvuus Kiviniemen mielestä on, että suomalaisissa lihatuotteissa ei ole antibiootteja. "Se pitäisi viennissä tuoda entistä paremmin esille."

Hänen mielestään pitäisi puhua keinoista parantaa maatilojen taloutta eikä jatkaa syyllisten etsimistä ruokaketjun eri osapuolista.

Keinoja elintarvikkeiden hinnan nostoon ovat ainakin tutkimus, tuotekehitys ja entistä tehokkaammat vientiponnistelut.

Kauppa lisäsi takavuosina selvästi osuuttaan elintarvikeketjussa. Pellervon taloustutkimus PTT:n joulukuisessa raportissa todettiin maatilojen lisäksi myös kaupan osuuden pienentyneen.

Kiviniemi ei pidä tulosta yllättävänä, sillä kauppa joutuu koko ajan vastaamaan kilpailuun kotimaassa ja kansainvälisesti, minkä vuoksi katteista on pitänyt tinkiä.

Ruokakeskustelussa on hänen mielestään jämähdetty omavaraisuuden korostamiseen, kun ruokaturvaan kuuluvat oma tuotanto, vienti ja tuonti, joiden kaikkien pitäisi toteutua.

"Kaikkien pitäisi osallistua vientiin nykyistä aktiivisemmin."

Nyt elintarvikeketju odottaa selvitysmies Reijo Karhisen esityksiä, jota Kiviniemi odottaa mielenkiinnolla.

Maatalouden tuki on ollut muutoksissa ja EU-paineen alla viime vuosina. Kehittyvät maat ovat alkaneet lisätä tuotantoon sidottua tukea samaan aikaan kun EU on sitä OECD:n eli Kiviniemen aiemman työpaikan suositusten mukaisesti sitä vähentänyt.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on kannattanut myös maaseudun ja alueiden tukemista.

"Se olisi järkevää, mutta suomalaisessa keskustelussa aluekehityspolitiikkaa on jostain syystä pidetty kielteisenä", Kiviniemi ihmettelee.

Maaseutua voitaisiin tukea perinteisen väylien ja muun infrarakentamisen lisäksi esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen lisäämisen avulla.