• Emma Kari: Tiedossa ei ole metsien pakkosuojelua

    "On päivänselvää, että Suomen on pystyttävä suojelemaan vähintään 30 prosenttia pinta-alastaan", ympäristöministeri Emma Kari sanoo.
    "Suomalaiset haluavat suojella metsiään ja oleellista on, että rahat riittävät", Emma Kari pohtii.
    "Suomalaiset haluavat suojella metsiään ja oleellista on, että rahat riittävät", Emma Kari pohtii. Kuva: Sari Gustafsson
    Uutiset
    16.12.202107:00
    Katja Lamminen

    Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) lupaa, että metsien mittavat lisäsuojelutarpeet hoidetaan vapaaehtoisuuteen ja korvauksiin perustuvin keinoin. Pakkosuojelua ei pitäisi olla luvassa.

    Luontopaneeli on arvioinut, että EU:n määrittämään 10 prosentin tiukkaan suojelutavoitteeseen pääseminen edellyttäisi vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelua. Toteutus maksaisi noin 6,8 miljardia euroa, kun vertailukohtana käytetään vapaaehtoisen suojelun Metso-ohjelman korvauksia.

    Suojeluun olisi varattava vuosittain 760 miljoonaa euroa vuoden 2030 loppuun asti. Summa on moninkertainen verrattuna nykyiseen suojelubudjettiin. Kari myöntää, että rahoituksen haaliminen kasaan on suojelun suurin jarru. Asiasta keskusteltiin keskiviikkona ympäristöministeriön tiedotustilaisuudessa.

    Metsänomistajien suojeluintoon ja luontorakkauteen ministeri luottaa täysin. Käsitys perustuu suosittuun Metso-ohjelmaan, johon on tarjottu vuosittain huomattavasti enemmän kohteita kuin mitä määrärahoilla on pystytty suojelemaan. Lisäksi metsänomistajien neuvontaa on lisättävä, jotta he tietävät suojelumahdollisuuksista.

    Myös metsää omistamattomat kansalaiset voivat kantaa kortensa kekoon eri järjestöjen kautta lahjoittamalla rahaa metsiensuojeluun.

    Ensi vuonna Suomi laatii oman sitoumuksensa EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoon.

    "On päivänselvää, että Suomen on pystyttävä suojelemaan vähintään 30 prosenttia maa- ja meripinta-alastaan", Kari sanoo.

    Kymmenen prosenttia pinta-alasta tulee olla tiukasti suojeltua. Vielä ei ole selvää, millaista suojelua ja millaisia kohteita loput 20 prosenttia pitää sisällään.

    Karin mukaan Suomeen mahtuu hyvin myös metsäteollisuutta. Hän näkisi, että luonnonsuojeluun käytetyt varat pitäisi sisällyttää bruttokansantuotteeseen, jota totutusti käytetään hyvinvoinnin mittarina. Suomeen voitaisiin säätää myös erillinen luontolaki, joka kokoaisi yhteen tavoitteet ja keinot luontokadon pysäyttämiseksi. Vastaavanlainen ilmastolaki meillä jo onkin.

    Ensi vuoden alusta ympäristöministeriö kokoaa työryhmän, joka pohtii monimuotoisuuden suojelun edistämistä muun muassa uusilla kannustejärjestelmillä. Työryhmän ja sen ohjausryhmän kokoonpanoista ei ole vielä tietoa, mutta Kari lupaa edustuksen olevan laaja-alaista. Voisi olettaa, että mukaan kutsutaan myös metsänomistajien edustajia.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Kodin talous | Energiatodistuksen puuttumisesta voi rapsahtaa sakot – etenkin omakotitalojen myynti-ilmoituksissa puutteita

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle