Pandatalon nykyinen asukki on ketterä kiipeilijä, katso video

Kolmivuotias silmälasikarhu Tahvo kiinnostuu vierailijoista heti, kun se vainuaa näiden tuomat kotimaiset omenat.

Panda-taloa yksinään asuva Tahvo kiipeää ketterästi isopandoille rakennetun talon sisälle pystytettyyn kiipeilypuuhun. Pian se alkaa arvioida voimiaan siihen, josko se voisi hypätä yli kuuden metrin matkan yleisöparvekkeelle omenavarkaisiin.

Eteläamerikkalainen Tahvo-karhu on todettu mukavan aktiiviseksi tyypiksi. MT:n lahjoittama kilo kotimaista omenaa katoaa pala palalta Tahvon kitaan.

Ähtäriin viime vuoden alkukesällä Ranskasta siirretty silmälasikarhu on Etelä-Amerikan ainoa karhulaji. Se oli viimeinen eläinpuiston hankittu eläin ennen kuin toiminta päättyi viime syksynä.

Konkurssiin viime syksynä mennyt Ähtärin eläinpuisto on viettänyt avointen ovien päivää ja joulumarkkinoita lukuun ottamatta hiljaiseloa.

Osa eläimistä siirrettiin uusiin kohteisiin, mutta siirtämättä jääneet eläinasukit haluttiin pitää voimissaan tutussa elinympäristössä. Elleivät vapaaehtoiset olisi jatkaneet ylläpitoa, suuri osa terveistä eläimistä olisi pitänyt lopettaa.

Kolmevuotias silmälasikarhu Tahvo tutki MT:n lahjoittamaa omenasaalista ennen kuin palasteli sen suuhunsa. Kuva: Johannes Tervo

Jo aiemmin perustettu Vieraile ja välität -yhdistys ryhtyi huolehtimaan lähinnä vapaaehtoisvoimin kymmenistä eläimistä, jotka elävät alueella isopandakaksikon Kiinaan palauttamisen jälkeen.

Yhdistys osti eläinpuiston tiloineen eurolla viime syksynä. Siitä asti yhdistys on hankkinut eläinruokaa ja käyttötalouden laskuja varten lahjoituksia.

”Kutsumus tähän tietysti on se, ettei porukoita jätetä pulaan”, Vieraile ja välität -yhdistyksen vetäjä Marko Haapakoski sanoo.

Jyväskylässä perheineen asuva Haapakoski on Ähtärin eläinpuiston entinen intendentti.

”Jos uusi eläinpuiston pyörittäjä löytyisi, tässä olisi hyvä porukka: meillä on vapaaehtoisten lisäksi 4–5 hoitajaa palkattuna”, Haapakoski sanoo.

Julkisuus on ollut yhdistykselle elinehto, jotta tarvittavia avustuksia on saatu. Tähän asti on saatu tarvittava 60 000 euroa kasaan kuukausittain kattamaan palkkaus- , sähkö- ja muita kuluja.

”Täytyy kiittää kaikkia lahjoittajia koko sydämestä.”

Eläinpuiston kanavat somessa ovat tärkeä apu varainhankinnassa. Ne saatiin kaupassa yhdistyksen käyttöön.

Harvinainen valkoturpakaurisparin uros astelee arvokkaasti omassa aitauksessaan kohti vierailijoita. Kuva: Johannes Tervo

Ruokinnan turvaamisessa on ollut tukena muun muassa MTK-Ähtäri, joka on toimittanut tarpeellista heinää ja olkea.

”Seinäjoen porukoilta on saatu kuutio porkkanaa kylmiöön. Lisäksi olemme saaneet kauppiailta hävikkiin meneviä hedelmiä ja vihanneksia.”

Ruokinta sujuu muuten, mutta pullonkaulana on tuoreruualle puuttuva varasto. Kulutus on kymmeniä kiloja päivittäin.

”Tämä haastaa logistiikkaa: kuka ne kuljettaa? Traktoreilla on tuotu heinää ja olkea, porkkanoita haettiin lava-autolla.”

Kaikki pandat eivät ole jättäneet Ähtäriä, pikkupandat viihtyvät kuuseen rakennetulla lepäilyterassilla. Kuva: Johannes Tervo

Karhut ovat talviuniltaan herättyään työläin ruokittava. Ne syövät päivittäin sangollisen leipää, lihaa, kalaa ja jopa heinää.

Eläinpuiston neljä karhuveljestä makoilee vielä talviunillaan. Otsot pärjäävät keskenään hyvin, kun naarasta ei ole. Mimmi-emo jouduttiin lopettamaan vanhuusvaivojensa takia viime elokuussa.

”Sangollinen puolukkapuuroa häviää hetkessä veljesten parempiin suihin.”

Kylmää aristelemattomat porot ovat muiden sorkkaeläinten tapaan liikkeellä, vaikka pakkanen paukkuu. Niiden nesteytys hoituu suoraan lumipeitteestä.

”Porot pystyvät optimoimaan lämmön käyttönsä ja puhaltavat ulos lähes nolla-asteista ilmaa.”

Monet puiston eläimet ovat saaneet uuden kodin muualta. Vesilintujen talo on kiinni asukkaiden lähdettyä, mutta käärmeet talvehtivat jääkaapissa.

”Metsäpeurat on siirretty Lauhavuoreen totutustarhaan ja ne palaavat pääosin luontoon. Osa eläimistä jää seudulle lisääntymään, mutta kolme yksilöä siirtyi Ruotsin Skanseniin, jossa ne ovat lajinsa ensimmäisiä edustajia. Eläimiä on siirretty myös Ranualle ja Korkeasaareen.”

Hirvieläimiä, susia ja ilveksiä on yhä Ähtärissä samoin kuin täpläkauriita ja takinit.

Ähtärissä viihtyvät eksoottiset lumileopardit, ovat useiden muiden lajien tavoin sirutettu salakaupan ehkäisemiseksi.

Ähtärin pandatalo on nykyään silmälasikarhu Tahvon valtakuntaa. Kuva: Johannes Tervo

Haapakosken lähitavoite on se, että yhdistys pystyisi huolehtimaan eläimistä kesään asti avustuksien turvin. Yhdistys ei yksin pysty avaamaan puistoa yleisölle. Viereinen hotelli Mesikämmen on niin ikään suljettu.

”Kesällä joku toimija voisi saada eläinpuiston auki pienellä työllä, eikä velkaa ole enää taakkana.”

Haapakoski ei uskalla ennustaa ensi kesää, vaikka kiinnostusta puistoa kohtaan ja jatkamista kohtaan on ollut.

”Erilaisia virityksiä on taustalla olemassa. Silti mennään kuukausi kerrallaan ja sitten on suunnitelma B. Se on huonompi vaihtoehto jatkolle, jos eläimiä pitää siirtää pois.”