Kevään etenemistä ilmaisee mustarastaan kaunis, huilumainen sävel, jonka kuulee usein aamun ensimmäisinä tai illan viimeisinä tunteina. Mustarastas hallitsee keväistä äänimaailmaa. Lintu aloittaa konserttikautensa Etelä-Suomessa jo maaliskuulla, joskus jopa aikaisemmin. Haikea, melodinen luritus jatkuu aina juhannuksen tienoille saakka.
Mustarastas on osittaismuuttaja ja etenkin marjasadon ollessa runsas osa jää talvehtimaan Suomeen. Länsi-Euroopassa talvehtineiden pääjoukot palaavat maalis–huhtikuussa, jolloin myös havainnot runsastuvat.
Koiraan höyhenpuku on väritykseltään musta. Nokka on kirkkaan keltainen, myös silmän ympärillä on keltainen rengas. Naaraan olemus on vaatimattomampi: sen selkäpuoli on tummanruskea, vatsa hieman vaaleampi ja nokka ruskea.
Mustarastas on kuusikoiden ja sekametsien asukas, mutta se on onnistunut löytämään uusia elinympäristöjä myös ihmisen lähipiiristä kuten pihoista, peltojen laidoilta ja kaupunkien puistoista.
Vielä sata vuotta sitten lintu oli meillä harvinainen ja sitä tavattiin lähinnä lounaassa. Levittäytyminen on ollut menestystarina sillä nyt Suomessa pesii arviolta 400 000–600 000 paria ja pohjoisin varmistettu pesintä on Sodankylästä.
Mustarastas on kevään odotettu laulaja, jonka ilmestyminen pihapiiriin jaksaa ilahduttaa vuodesta toiseen. Maaliskuun illan taittuessa kohti hämärää rastaan huilu kutsuu kevättä, kantaa pimeän hetkeen ja aloittaa uudelleen aamun koitossa.
SARI KANTINKOSKI
Kirjoittaja opiskelee luontokartoittajaksi. Hän kertoo ajankohtaisista luontoasioista tällä palstalla noin kahden viikon välein.