Luottokortiltani huijattiin huomaamatta pieniä summia kuukausittain – kovat otteet olivat tarpeen

Havahduin elokuun lopussa tarkistamaan Mastercard-laskuni minulle vierasta laskuttajaa Atlantin takaa. Kaksi erillistä summaa, 49 euroa ja 4,95 euroa palvelusta tai tuotteesta, jota en ollut tilannut saati saanut.

Laskuttaja oli Yhdysvalloista, mistä kieli loppuosa: .../Independence/US.

Tarkastin edellisten kuukausien laskut: veloitukset tililtäni olivat alkaneet jo huhtikuussa. Ensin ilmeisen koeluontoisesti: huomaako kuluttaja 1,95 euron veloitusta?

En ollut huomannut. Laskutusta seurasi kuukausittain 4,95 euron veloitus ja sen perään 49 euron veloitus.

Soitto luottokortin välittäneelle suomalaispankille paljasti, että olin joutunut huijauslaskuttajan uhriksi. En ollut kuulemma ainoa.

Pankki sulki yhdistelmäkortin, kun olin ensin nostanut käteistä automaatista viikon rahankäyttöä varten. Sulku päälle, rikosilmoitus poliisille ja reklamaatio luottokorttiyhtiölle.

Minulta oli laskutuspuijauksilla viety tililtä yhteensä kolmattasataa euroa. Erillisiä laskutuksia oli yhteensä yhdeksän.

En tiedä missä tai miten tilini tunnukset ja identiteettini ovat menneet vääriin käsiin.

Suhteellisen pienet summat voivat jäädä huomaamatta. Tähän tämäkin huijarilaskuttaja ilmeisesti on luottanut. Ilman asiaan puuttumista ja tilin sulkua huijaus olisi voinut jatkua vuosia.

”Low value, high volume.”

Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaavalle johtajalle Niko Saxholmille huijaustapa on tuttu. Kun yksittinen nosto on suhteellisen pieni, harva ihminen huomatessankaan vaivautuu tekemään rikosilmoitusta. Kun uhreja on 50 000 tai 100 000, pikkuveloituksista kertyy rikollisille iso tulovirta.

Finanssiala ry:n mukaan jopa 90:ää prosenttia suomalaisista yritettiin viime vuonna huijata. Finanssialan pankeilta keräämien tietojen mukaan pankit ovat onnistuneet estämään huijauksia 6,7 miljoonan euron edestä tai saaneet palautettua petoksella viedyt rahat asiakkaille.

Huijattu rahamäärä ylittää tämän: kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa suomalaisilta vietiin yhteensä 10,8 miljoonaa euroa.

”Tuottoisimpia huijauskeinoja roistoille ovat dokumentti- ja rakkaushuijaukset. Lukumääräisesti eniten oli valepoliisihuijauksia ja erilaisia tietojenkalasteluja, lähes puolet”, kertoo Finanssiala ry:n Saxholm.

Suomalaispankkien kautta tehdään yli 1,2 miljardia maksutapahtumaa vuodessa. Poliisille tehtiin vuonna 2021 yhteensä 2 500 rikosilmoitusta huijauksista.

Pankkien vuoden 2022 puolivälin luvut ennakoivat vilkasta huijausvuotta: 600 miljoonasta maksutapahtumasta FA:n tietojen mukaan yli 1 800 on ollut huijauksia.

Rikosilmoituksen tein verkossa. Reklamaatio luottokorttiyhtiölle edellyttää menestyäkseen rikosilmoituksen tekemistä ja kopion liittämistä valitukseen. Asiakkaan pitää myös vaatia rangaistusta tekijälle, hempeily ei tässä nyt auta.

Maksupalvelulaki määrittelee, koska menetys on asiakkaan, koska pankin vastuulla. Fine on lautakunta, jonka päätöksiä pankit ja vakuutusyhtiöt noudattavat, jos asiakas valittaa kohtelustaan.

Luottamus on niin pankille kuin luottokorttifirmalle arvokkain pääoma. Omassa tapauksessani ahvenanmaalaispankki oli luottamuksen arvoinen. Myös Mastercard palautti rahani.

S-Pankissa luottamus koki kolauksen, kun syyskuussa paljastui lähes neljä kuukautta kestänyt haavoittuvuus pankkiin tunnistautumisessa. Osa S-Pankin asiakkaista pystyi kirjautumaan S-Pankin verkkopankkiin toisen asiakkaan verkkopankkitunnuksilla. Järjestelmähäiriötä hyödynnettiin myös väärinkäytöksiin.

S-Pankki korjasi häiriön havaittuaan sen ja teki tutkintapyynnön poliisille. Julkinen anteeksipyyntö tiedotteella oli paikallaan.

Pankki myös lupasi korvata asiakkailleen kaikki häiriöstä johtuneet välittömät taloudelliset vahingot.

Twitter-postausten perusteella osalla asiakkaista S-painajainen jatkuu yhä.