Kulmuni: Huoltovarmuus ei ollutkaan niin hyvä kuin luultiin – varautumista parannetaan

Koronakriisi on näyttänyt, ettei Suomen huoltovarmuus ollutkaan niin hyvä kuin aiemmin uskottiin, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) sanoo. "Tämä muuttuu ja varautumista parannetaan."

"Uskon, että huoltovarmuus ja kotimainen tuotanto nousevat kriisin jälkeen vahvemmin arvoonsa. Myös etätyö lisääntyy. Tämä on maaseudulle valtava mahdollisuus."

"Kotimaisuus lisääntyy elintarvikkeiden lisäksi myös teollisuudessa. Kaukoidästä palautuu teollisuutta yhä enemmän, kun pitkät toimitusketjut havaitaan haavoittuviksi", Kulmuni uskoo.

"Etätyön määrä kasvaa pysyvästi, mikä lisää mahdollisuutta asua maaseudulla ja sitähän monet haluavat."

Biotalous pärjää hyvin. "Metsäteollisuudessa lisääntyy pakkausten ja pehmopaperin tarve ja kotimaisen ruuan suosio kasvaa."

Myös bioenergiaa tarvitaan fossiilisten sijaan eli lähinnä puuta ja kaasua. "Metsät ovat ratkaisu Suomelle, ei ongelma."

Korona on lähes estänyt maatilojen ulkomaisen työvoiman saannin. Kulmunin mukaan hallitus jatkaa vielä ulkomaisen työvoiman rajoitusten selvittelyä, mutta Ukrainan kiellettyä työvoiman lähdön maasta jää ratkaisuksi kotimainen työvoima.

"On ihmeellistä, jos Suomesta ei saada tiloille kotimaista työvoimaa nyt kun lomautuksia on paljon ja työttömyys kasvaa."

MTK, Teollisuusliitto, SLC ja MTA ovat ehdottaneet, että työttömyysetuutta maksettaisiin maatilalla töitä tekeville kuukauden ajan päivärahan vähentymättä. Palkkatuki korotetaan kaikilta 50 prosenttiin ja ulotetaan koskemaan se myös lomautettuja sekä opiskelijoita.

Kulmuni ei ole tutustunut ehdotukseen. Hänen mukaansa lomautettujen työn vastaanottoa helpottaa joka tapauksessa, että he saavat työssäoloajalta soviteltua päivärahaa.

Suomi joutuu ottamaan koronan vuoksi lisävelkaa runsaasti. "Jos lisävelan määrä on kaksinumeroinen luku miljardeissa ja alkaa kakkosella, olemme onnistuneet."

Vaikka koronakriisi pudotti hallitusohjelman talouden pohjan pois, hallitusohjelmaa noudatetaan edelleen esimerkiksi työllisyyden osalta eli elokuussa täytyy olla tiedossa 30 000 uutta työllistä tiedossa. "Työllisyyttä täytyy saada nostettua ja kun se on nyt heikentynyt, täytyy rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla tehdä entistä vahvemmin."

Ilman kustannuksia toteutettava keino parantaa työllisyyttä on jatkaa normien ja byrokratian purkua. "Edellinen hallitus purki 300 normia ja tätä työtä täytyy jatkaa täydellä teholla."

Työmarkkinajärjestöiltä Kulmuni toivoo edelleen hyviä esityksiä työllisyyden nostoon.

Tilanne ei kuitenkaan näytä lupaavalta, sillä niitä puitiin talvella työryhmissä eikä niin sanotuista "kovista keinoista" yksimielisyyttä tullut. Valtion rahaa työpaikkoihin ja koulutukseen työryhmissä oltiin valmiita jakamaan. Käytännössä toimet jäävät hallituksen tehtäväksi. Odotettavissa on riitoja esimerkiksi työttömyysturvan porrastamisesta.