Tutkimus: Lämpöpumpun hankkiminen kannattaa ilman investointitukeakin

Suomalaisen päästöistä jopa viidennes syntyy kodin lämmittämisestä. Syy on pitkälti fossiilisissa polttoaineissa: Nykyisin esimerkiksi Helsingin kaukolämmöstä yli puolet tuotetaan polttamalla kivihiiltä.

”Lämmitys pitää sähköistää, koska sähköä voidaan tuottaa puhtaasti. Sähköistämisessä lämpöpumpuilla on puolestaan merkittävä rooli; esimerkiksi kansainvälinen energiajärjestö IEA esittää, että vuonna 2045 puolet lämmityksestä pitäisi tuottaa lämpöpumpuilla”, sanoo tutkijatohtori Jussi Vimpari Aalto-yliopiston uutisessa.

Hän selvitti tuoreessa, Environmental Research Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, kannattaako energiatehokkuuteen ja hiilineutraaliuteen pyrkivien kaupunkien myöntää investointitukia lämpöpumppujen hankkimiseen.

Vimpari vertaili kahdeksan suuren suomalaiskaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Oulun, Turun, Kuopion ja Lahden – kaikkien asuinrakennusten hintoja, vuokria ja lämmitysjärjestelmiä sekä lämmityksen aiheuttamia päästöjä ja lämmityskulujen osuutta asukkaiden tuloista.

Lämmitykseen kului tuloista keskimäärin noin 9 prosenttia ja lämpöpumpun asentamisen jälkeen noin 4 prosenttia. Pumpun vaatima investointi asukasta kohden oli keskimäärin 3 800 euroa ja takaisinmaksuaika lämmityskuluissa saavutetuilla säästöillä reilu kymmenen vuotta.

Ympäristöministeriö on budjetoinut 100 miljoonaa euroa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen vuosien 2020–2022 aikana.

”Lämpöpumppu voi tuottaa yhtä sähköyksikköä kohden jopa neljä yksikköä lämpöä. Se on siis todella energiatehokas – ja selvästi kustannustehokkain lämmitysmuoto. Siksi pitää kysyä, kannattaako niiden hankkimiseen todella myöntää investointitukea, kun investointi on niin kannattava muutenkin."

Vimparin mukaan todennäköisesti olisi järkevämpää kohdistaa resurssit tiedottamiseen ja ilmaiseen neuvontaan esimerkiksi taloyhtiöille.

Lue Aalto-yliopiston uutinen kokonaisuudessaan täältä.