
Vantaalla, Kehä III:n varrella käy kuhina, sillä Saga fursin turkishuutokauppa alkoi perjantaina. Ostajat ovat päässeet tarkastelemaan tarjontaa jo alkuviikosta.
Huutokauppa jatkuu perjantaihin 3. heinäkuuta saakka. Paikalle on saapunut noin 400 ostajaa.
Enemmistö heistä on Aasiasta – noin 70 prosenttia myynneistä suuntautuu Kiinaan ja 10–20 prosenttia Etelä-Koreaan. Muita merkittäviä ostajamaita ovat Turkki, Kreikka ja Yhdysvallat.
Huutokauppa on ostajille ja meklareille tiivis rupeama. Päivät ovat pitkiä. Paikalle tullaan kahdeksaksi, ja huutokauppa voi kestää viiteen tai seitsemään.
Huutokauppasalissa tuotteita ei ole nähtävillä, vaan niitä voi käydä tutkimassa saman katon alla sijaitsevassa isossa hallissa.
Ostajayritykset ovat lähettäneet paikan päälle laaduntarkastajia, jotka tutkivat myytävät nahat ja määrittelevät niille laadun perusteella tarjottavan hinnan.
Hallissa riittää nahkoja. Tässä huutokaupassa on myynnissä 4,4 miljoonaa minkin ja 200 000 siniketun nahkaa.
Nahat roikkuvat hallissa siisteissä pinkoissa telineissä. Haju on hieman epämiellyttävä, mutta siedettävä. Huutokauppaa voi seurata siellä vanhoilta kunnon putkinäytöiltä.

Ostajien lisäksi liikkeellä ovat myös turkistarhaajat. Heitä on saapunut paikalle ulkomaita myöten. He haluavat tavata ostajia ja ovat tietenkin kiinnostuneita myös siitä, mikä omien nahkojen hintataso on.
Saga Furs julkaisi torstaina puolivuosikatsauksen. Yhtiöllä meni erinomaisesti 1.11.2025–30.4.2026 nousseen huutokauppakysynnän vuoksi.
Minkinnahkojen hintataso nousi 76 prosenttia ja ketunnahkojen 40 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen vertailuaikaan.
Välitysmyynnin arvo yli kaksinkertaistui vertailukaudesta. Päättyneellä puolivuotisella se oli 227 miljoonaa euroa ja vertailukaudella 101 miljoonaa euroa.
Parantuneita myyntituloksia selittää ylitarjonnan väheneminen.

Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton toiminnanjohtaja Marja Tiuran mukaan nahoista on tällä hetkellä pulaa, ja se selittää myös edellisen puolivuotisen menestyksen.
Kiinassa ja Etelä-Koreassa nahkavarastot ovat loppu, mikä nostaa nahkasta saatavia hintoja. Tuottajille tämä on tietenkin tervetullut tilanne.
”Turkisalan tilanne kohenee nyt vauhdilla”, Tiura sanoo.
”Tuottajilla on huomattavasti positiivisempi mieli, kun kauppa käy ja hinnat ovat lähteneet nousuun. Tilanne on tietysti aikalailla erilainen kuin mitä se on ollut.”
Turkisalan kannattavuus on vaihdellut.
”Välillä hintataso menee ylös, sitten se tulee vauhdilla alas. Tämä on vuoristorataa”, Tiura sanoo.

Tuottajilla on vahva usko alan tulevaisuuteen. Lintuinfluenssan takia turkiseläimet lopettamaan joutuneista tiloista suurin osa on aloittanut toiminnan uudestaan.
Tiuran mukaan Suomen valtteina turkistuotannossa ovat oma huutokauppayhtiö, joka on myös maailman suurin. Lisäksi Suomessa on pitkän linjan osaamista.
”Suomi on ollut ensimmäinen, joka on lähtenyt kehittämään kansainvälistä sertifiointijärjestelmää,” Tiura kertoo.
Lisäksi Saga furs on panostanut tuotteiden jäljitettävyyteen. Jokaisen nahan alkuperä on jäljitettävissä RFID-tunnisteen avulla.
Nahkojen ostajien on mahdollista vierailla turkistarhoilla. Tämänkin huutokaupan yhteydessä on sovittuna tilavierailuja.
Turkistuotteiden esittelytiloissa käyskentelee kiinalainen sometähti, jonka valokuvaaja ottaa naisesta videokuvaa.
Kuluttajapuolella on ollut nähtävissä turkisten uusi nousu. Helsingissä näkee kaduilla nuoria ihmisiä turkistakit päällä. Turkikset ovat muodissa sekä Aasiassa että Euroopassa nuorten keskuudessa.
”Pörrö on muotia. Ja turkikset kuuluu tähän erittäin vahvasti,” Tiura toteaa.
Tiuran mukaan erityisesti nuoret, eli Z-sukupolvi, ovat löytäneet turkikset. Esimerkiksi edellisten vanhojen tanssien aikaan tuli paljon kyselyitä lainaturkiksista.
Huutokaupassa uutena yllättävänäkin ilmiönä on sometus.
Paikalla on nuoria kiinalaisia naisia, jotka striimaavat huutokauppasalista. Turkistuotteiden esittelytiloissa käyskentelee kiinalainen sometähti, jonka valokuvaaja ottaa naisesta videokuvaa.