Ukrainan sodan uusi vaihe voi olla tähänastista vaarallisempi kaikille – yksi syy tähän löytyy Putinin henkilöhistoriasta

Ukrainan sodan tuore asetelma askarruttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan vastuunkantajia ja asiantuntijoita sekä Washingtonissa että eurooppalaisissa pääkaupungeissa.

MT:n käymien taustakeskustelujen perusteella sekä Ukrainan menestykseen että Venäjän perääntymiseen on löydetty kohtuullisen selkeitä selityksiä. Venäjän tappioihin liittyen pohditaan lähinna sitä, onko kyse ollut enemmän Venäjän sotilasjohdon virheistä vai sotilaiden moraalikadosta.

Oletus on, että Yhdysvaltain tiedustelu, joka osasi ennakoida myös sodan käynnistymisen, tietää eniten, mutta kertoo nyt syystä tai toisesta aikaisempaa vähemmän.

Kaikkein eniten päänvaivaa aiheuttaa jatko ja erityisesti se, miten nyt jo moneen kertaan nöyryytetty presidentti Vladimir Putin reagoi. Vaikka Venäjän talous on ilmeisesti selvästi tiedettyä kehnommassa jamassa ja vaikka sotaa arvostellaan Venäjällä jo yllättävänkin kärkevästi, suurissa EU-maissa ei MT:n tietojen mukaan uskota vielä taloudelliseen tai poliittiseen umpikujaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö varoitti MT:n haastattelussa elokuun alussa, että sodan laajenemisen uhka kasvaa. Hän antoi silloin ymmärtää, ettei ole huolineen yksin.

Nyt huomio kiinnittyy siihen, että Ukrainan joukkojen menestystä kommentoidaan suhteellisen varovasti sekä USA:ssa että keskeisissä EU-maissa. ”Hattuja ei ihan vielä kannata heittää kattoon”, korostaa kokenut eurooppalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vastuunkantaja MT:lle.

Tästä voi päätellä, että Niinistön varoittama uhka sodan laajenemisesta on nyt jopa todennäköisempi kuin mitä se oli vielä reilu kuukausi sitten. Monet asiantuntijat ovat jo varoittaneet, että Venäjän turvautuminen taktisiin ydinaseisiin ei vielä koskaan sodan aikana ole ollut lähempänä kuin nyt.

Valkoisesta talosta tai EU-maiden hallituslähteistä tällaisia varoituksia ei vielä ole kuultu ainakaan virallisesti. MT:n käymissä taustakeskusteluissa erilaiset skenaariot ja päättelyketjut Putinin seuraavista siirroista ovat kuitenkin olleet kylmääviä.

Useat eri lähteet muistuttavat, että Venäjän johtajalla on nyt pelissä kaikki, mitä peliin voi enää ylipäätään laittaa.

Energia-aseen panokset on käytetty lähes loppuun. Öljy- ja kaasutulot hupenevat, koska korvaavia markkinoita ei ole kaikesta kehumisesta huolimatta löydetty. Lännestä ei saada pakotteiden vuoksi enää mikrosiruja tehokkaimpien asejärjestelmien valmistamiseen.

Käytännössä pelissä on Venäjän tulevaisuus.

Nyt kysymys kuuluu, mitä kamppailulajeja ihannoiva, Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksojen yhdistymisen yhteydessä nöyryytetty, neuvostoimperiumin suuruuden palauttamisessa katkerasti epäonnistunut entinen leningradilainen katutappelija reagoi, kun häviö näyttää väistämättömältä?

Teoriassa vastaus on yksinkertainen: hän painaa ydinasenappia tai ainakin uhkailee sillä entistä avoimemmin. Käytännössä näin ei välttämättä ole.

Uhkailun ja provosoinnin tavoitteena on vielä tässä vaiheessa hajottaa energiakriisiin kurjistamaa Venäjän vastaista rintamaa Euroopassa. Erityisesti Saksassa on jo vaadittu, että sotaan pitää löytää neuvotteluratkaisu mahdollisimman nopeasti, jotta energiakurimus hellittää. Samaa henkeä on ollut myös vaaleihin valmistautuvassa Italiassa.

Toistaiseksi rivit ovat kuitenkin pysyneet riittävän yhtenäisinä. Ukrainan armeijan menestys on osaltaan vienyt puhtia niiltä, jotka ovat arvostelleet Venäjän eristämistä ja Ukrainan aseistamista.

Esimerkiksi Berliinin hallituskortteleissa jaksetaan myös uskoa edelleen siihen, ettei Putin turvaudu ydinaseeseen, koska hän ei voittaisi sillä mitään, vaan pikemminkin häviäisi kaiken. Toisaalta kyse on samoista tahoista, jotka viimeiseen asti uskoivat, ettei Venäjä hyökkää Ukrainaan ja jotka perustelivat uskoaan sillä, ettei Putin lähde järjettömään operaatioon, jolla hän ei saavuta mitään.

Lue lisää: