Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on huolissaan syrjäytyneistä miehistä. Miehet ovat naisia useammin työttöminä ja vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta.
Syrjäytyminen on erityisesti nuorten miesten ongelma. 15–29-vuotiaista kaikkiaan 5 prosenttia on syrjäytyneitä eli ilman opiskelu- tai työpaikkaa, Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän analyysi paljastaa. Nuorista syrjäytyneistä 64 prosenttia on miehiä.
”Jos prosentit olisivat toisinpäin, todennäköisesti tähän asiaan olisi tartuttu jo aiemmin”, SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm muistuttaa Minna Canthin päivänä.
SAK ehdottaa, että hallitus asettaisi komitean selvittämään, mikä on miesten asema Suomessa. Vuonna 1970 julkaistiin naisten asemaa tutkineen komitean mietintö, joka on keskusjärjestön mukaan edistänyt naisten tasa-arvoa. Nyt olisi aika tuoda miesten ongelmat päivänvaloon.
Yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä naisvaltaisten palvelualojen työpaikat ovat lisääntyneet.
”Näyttää siltä, että naiset ovat sopeutuneet työllisyyden suhteen yhteiskunnan rakennemuutokseen paremmin kuin miehet”, Bergholm toteaa.
Hän näkee, että Suomessa ollaan menossa kohti ”palvelu-, hoiva- ja hellittely-yhteiskuntaa”.
”Suomalainen äijä- tai mieskulttuuri saattaa rajata miesten työllistymisen vaihtoehtoja.”
Naisten työllisyys on ollut miehiä korkeampi 1990-luvun puolivälistä saakka. Vaikka naiset ovat saavuttaneet miehet työllisyydessä, palkkaero ei ole kaventunut suunnitelmien mukaan.
”Naisten euro on 81–82 senttiä”, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly sanoo.
Lylyn mukaan palkkaero kuroutuu jatkuvasti, mutta äärettömän hitaasti.
SAK on asettanut edustajakokouksessaan tavoitteeksi, että kaikkien SAK:laisten työehtosopimusten minimipalkka on 1 800 euroa vuoteen 2016 mennessä. Se ilahduttaisi etenkin naisvaltaisia matalapalkka-aloja.
”Tavoite on kunnianhimoinen, mutta asiat eivät muutu, jos tavoite ei ole riittävän kova.”