Suomen tiestön ja raiteiden korjausvelka on jo 2,4 miljardia euroa, ja se kasvaa sadan miljoonan euron vuosivauhdilla.
Perusongelma on alimitoitettu rahoitus. Samaan aikaan valtaosa liikenneväylien käyttäjiltä perittävistä veroista ja maksuista päätyy valtion budjetin yleiskatteeseen, eivät väylien hyväksi. Pohjoismaisessa vertailussa Suomi panostaa vähiten liikenneväyliinsä.
Eduskuntapuolueista koostunut parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä jätti toimenpide-ehdotuksensa joulun alla. Työryhmän jäseninä pyrimme vaikuttamaan siihen, että maassamme tartuttaisiin rohkeammin perusväylänpidon ongelmakohtiin.
Ovathan kunnossa olevat väylät elinkeinoelämän, alueellisen saavutettavuuden, talouskasvun, työllisyyden ja liikenneturvallisuuden kannalta avainasioita. Työryhmän toimenpide-ehdotukset eivät kuitenkaan anna riittävää tukea tälle tavoitteelle, vaan parhaimmillaan niillä saadaan korjausvelan kasvu vasta pysähtymään.
Kevään eduskuntavaalien jälkeen on uuden hallituksen ja eduskunnan tehtävänä päättää, kuinka työryhmän ehdotuksia toteutetaan.
Tilanne on vaikea, koska tehdyillä investointipäätöksillä on jo sidottu käytännössä liki koko vuosikymmenen liikennerahat.
Nyt on kysyttävä, onko meillä rohkeutta investoida tulevaisuuteen. Pelkillä leikkauslistoilla ja veronkorotuksilla talous ja työllisyys eivät oikene.
Biotaloudessa on kasvun uudet eväät. Muun muassa bioenergialaitokset, biotuotetehtaat ja sahat tarvitsevat kuljetuksia, joiden alku on sorateiden päässä. Maalla asuminen, matkailu ja vapaa-ajan asuminen vaativat myös kunnollisia väyliä.
Tavoitteissa onnistuminen edellyttää, että liikennepolitiikkaan tehdään suunnanmuutos.
Ensinnäkin rakentamisen painopistettä on siirrettävä koko maassa perustienpitoon ja myös alempiasteisiin teihin yksityistiet mukaan lukien.
Toiseksi, liikenneinvestointeja on tehtävä koko maahan ja niillä on tuettava uusien ja pysyvien työpaikkojen luomista.
Valtion budjettirahoitus ei riitä hoitamaan perusväylänpidon ja uusien liikenneinvestointien rahoitustarpeita. Siksi on perustettava valtion liikennerahasto, jolla isoja ja työllisyysvaikutuksiltaan merkittäviä liikennehankkeita voidaan eduskunnan päätöksellä laittaa liikkeelle.
Jatkossa on EU:n rahoituskanavia hyödynnettävä aktiivisemmin. Tämä edellyttää Suomen edunvalvonnan terästämistä myös EU-pöydissä.
Mirja Vehkaperä
kansanedustaja (kesk.)
Oulu
Markku Rossi
kansanedustaja (kesk.)
Kuopio