• Tutkimus: Etelä-Suomeen tarvitaan lisää suojelualueita, jos lintuyhteisöjen halutaan selviävän ilmastonmuutoksesta

    Suomessa suojelualueiden määrä ei täytä EU:n biodiversiteettistrategian vaatimusta 30 prosentin kattavuudesta.
    Pohjoiset lajit, kuten riekko, ovat taantuneet ja siirtyneet kohti pohjoista nopeammin kuin eteläiset.
    Pohjoiset lajit, kuten riekko, ovat taantuneet ja siirtyneet kohti pohjoista nopeammin kuin eteläiset. Kuva: Kari Lindholm
    Uutiset
    2.1.202115:00
    Katja Lamminen

    Pohjoiset lintuyhteisöt tarvitsevat kattavan suojelualueverkoston selvitäkseen ilmastonmuutoksesta.

    Suomalaisilla luonnonsuojelualueilla vuosina 1980–2015 tehty tutkimus paljastaa, että Keski- ja Pohjois-Suomessa lintuyhteisö muuttui sitä vähemmän, mitä enemmän ympäröivästä maa-alasta oli suojeltu.

    Keski-Suomessa havaittiin, että 13 prosenttia suojeltua maapinta-alaa sadan kilometrin säteellä riitti estämään ilmaston lämpenemisestä aiheutuvaa pohjoisten lintulajien vähenemistä. Pohjois-Suomessa suojelualueiden osuus oli paikoin jopa 45 prosenttia maa-alasta.

    Tutkijat arvioivat, että Etelä-Suomessa nykyinen suojelualueverkosto, joka kattaa 5 prosenttia maa-alasta, saattaa olla liian harva suojellakseen lintuja ilmastonmuutokselta.

    EU:n uuden biodiversiteettistrategian mukaan suojellun pinta-alan tulee kattaa 30 prosenttia maa-alueista. Suomessa suojelualueet kattavat alle puolet tästä tavoitteesta.

    Ilmaston lämpeneminen pakottaa lajit siirtymään kohti viileämpiä alueita. Samaan aikaan maankäytön muutokset heikentävät ja pirstovat luontaisia elinympäristöjä.

    Mikäli lajit eivät pysty sopeutumaan tai siirtymään, niiden riski kuolla sukupuuttoon kasvaa.

    "Pohjoiset lajit, kuten riekko tai järripeippo, ovat taantuneet ja siirtyneet kohti pohjoista nopeammin kuin eteläiset. Niiden mahdollisuuksia vetäytyä vielä pohjoisemmas rajoittaa kuitenkin Jäämeri", tutkijatohtori Petteri Lehikoinen Helsingin yliopistosta kertoo tiedotteessa.

    Tutkimuksessa käytettiin lintuharrastajien vuosikymmenten aikana keräämiä tietoja lintujen parimääristä läpi Suomen.

    Tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, Metsähallituksen Luontopalvelut, Suomen ympäristökeskus sekä Luonnon- ja riistanhoitosäätiö.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle